Nuorille markkinoidaan somessa epäterveellisiä elintarvikkeita, tutkimus peräänkuuluttaa sääntelyä
Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille pitäisi rajoittaa ravitsemuksen eriarvoisuuden vähentämiseksi, arvioidaan tuoreessa tutkimuksessa.
Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Ahjo Communications -viestintätoimiston toteuttamassa tutkimushankkeessa kartoitettiin lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset lapsiperheet kuluttavat ruokaostoksilla noin joka neljännen euron epäterveellisiin elintarvikkeisiin. Perheet kuitenkin eroavat toisistaan elintarvikkeiden ostokäyttäytymisessä.
Epäterveellisten tuotteiden osuus ostoksista on suurempi maaseudulla ja perheissä, joissa koulutus ja tulotaso ovat alhaisempia.
Muun muassa talousjärjestö OECD on arvioinut epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamisen olevan yksi tehokkain keino ehkäistä lasten lihavuutta, tiedotteessa kerrotaan. Toimia alaikäisten suojelemiseksi ovat vaatineet muun muassa YK, Maailman terveysjärjestö WHO ja Unicef.
Elintarvikemarkkinointi on tutkimuksen mukaan pitkälti siirtynyt sosiaaliseen mediaan, ja tämä olisi tärkeää huomioida myös sääntelyssä.
Markkinoinnissa käytetään sosiaalisen median vaikuttajia sekä osallistamisen ja vaikuttajamarkkinoinnin keinoja. Alaikäisiä kuluttajia kannustetaan myös tuottamaan omaa sisältöä epäterveellisistä elintarvikkeista.
– Nämä keinot eivät ole hyvän tavan mukaisia, ja niihin tulee tutkimushankkeen mukaan jatkossa puuttua, tiedotteessa sanotaan.
Hankkeen mukaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17-vuotiaita nuoria, jotka kohtaavat somessa paljon epäterveellisten tuotteiden markkinointia.
Alle kouluikäisiä lapsia nykyinen sääntely suojelee tutkimuksen mukaan melko hyvin, mutta 13–17-vuotiaat jäävät nyt käytännössä vaille suojaa.
Sääntelyä pitäisi tutkimusraportin mukaan tehostaa monella rintamalla. Lasten oikeuksien toteuttamiseksi sääntelyn tulisi kattaa kaikki alle 18-vuotiaat.
Tutkimusraportin mukaan Suomessa pitäisi esimerkiksi ottaa käyttöön ravitsemusprofilointiin perustuva järjestelmä, joka kertoo elintarvikkeiden ravitsemuksellisesta laadusta riittävän monipuolisesti, eikä pelkästään lajittele vaihtoehtoja terveellisiin ja epäterveellisiin.
Raportissa suositellaan myös, että alaikäisiin vetoavat epäterveellisten elintarvikkeiden pakkaukset tulisi katsoa yritysten itsesääntelyohjeiden vastaisiksi.
Tutkimus on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.