Norppa-alueiden kalastusta rajoitetaan MMM:n linjan mukaan – vihreät ja vasemmistoliitto pettyivät
Kalastusrajoitusalue Saimaan norppa-alueilla kasvaa 243 neliökilometrillä 2800 neliökilometriin.
Valtioneuvoston asetuksella rajoitukset ulottuvat jatkossa myös muun muassa Puruveden eteläosiin, Rantasalmen ja Joroisten Haapaselälle, Luonterin ja Lietveden välille Hepovirtaan, Kuparonvirtaan ja Linnunpäänselälle, sekä Paasselän eteläosiin.
Valtioneuvosto joutui äänestämään asiasta. Vihreät ja vasemmistoliitto olisivat halunneet tiukempia rajoituksia.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan vihreät ovat pettyneitä siihen, että verkkokalastuskieltoa ei pidennetty heinäkuulle.
– Saimaa on ollut pian kolme viikkoa ilman verkkokalastusrajoituksia, mikä on ollut todella iso uhka juuri syntyneille pienille ja kokemattomille kuuteille, Mikkonen sanoo tiedotteessa.
Mikkosen mukaan tärkeää on kuitenkin, että asetus tuotiin hallituksen päätettäväksi ja se saatiin voimaan.
– Nyt saimaannorpat ovat turvassa kesäkuun loppuun asti.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistuttaa omassa kirjoituksessaan, että saimaannorpan suojelu tarvitsee laaja-alaista yhteistyötä. Alueella kalastavat ovat kiitettävästi osallistuneet pesälaskentoihin ja lumipesien tekoon.
– Aikaisempien vuosien yhteistyöllä on saatu saimaannorppakanta tavoitteiden mukaiseen kasvuun ja asenteet norpan suojeluun myönteisiksi. Kalastusrajoitusten kiristys olisi ikävä kiitos hyvin tehdystä työstä. Saavutetut tulokset osoittavat, että Saimaalle mahtuvat sekä saimaannorppa että kalastajat.
Lepän mukaan norppakanta on kasvanut 2000-luvulla noin 240 yksilöstä 420-430 yksilöön. Välitavoitteena oli, että saimaannorpan talvikanta kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.
– Välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa. Lajin kannan kasvusta huolimatta saimaannorppa on kuitenkin erittäin uhanalainen ja sen suojelemiseksi on tehtävä toimenpiteitä.
Lepän mukaan viime vuosikymmenen aikana kalastusrajoitukset ovat tiukentuneet ja niitä koskevat alueet ovat kasvaneet huomattavasti.
Keväällä 2009 verkkokalastuskieltoalue oli pinta-alaltaan noin 700 km2 ja keväällä 2011 jo noin 1 800 km2. Vuonna 2016 asetuksella säädettiin verkkokalastuskielto 2556 km2 alueelle ja nyt valtioneuvosto kielsi verkkokalastuksen 2 800 km2 suuruiselta alueelta.
– Alue on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Verkkokalastuskieltoaluetta on laajennettu sen mukaan, miten norppa on levittäytynyt takaisin entisille esiintymisalueilleen. Alueen laajentuminen kertoo norppakannan kasvusta ja siten myös kalastusrajoitusten toimivuudesta, Leppä korostaa.
Maatalousministeri muistuttaa, että Saimaa on Suomen suurin järvi, jonka kalasto on runsas. Järvi-alueen merkittävyyden vuoksi se, miten Saimaalla kalastetaan vaikuttaa kotimaisen kalan saatavuuteen.
– Haastetta suojelun ja kalastuksen yhteensovittamiseen on tuonut se, että kalastusrajoitukset vaikuttavat etenkin niiden lajien pyyntiin, joilla on taloudellista merkitystä ja jotka ovat saaliina haluttuja kuten kuha, muikku ja ahven. Kustannukset suojelusta tulevat kalastajille saalismenetyksinä sekä pyydyskustannuksina.
Lepän mukaan norppaturvallisia kalanpyydyksiä on kehitetty useita vuosia, mutta kehitystyön tuloksena ei ole syntynyt pyydystä, joka pystyisi korvaamaan verkon kaikissa tilanteissa.
– Esimerkiksi muikun vapaa-ajankalastukseen ei ole vaihtoehtoista pyydystä. Kylmän veden aikaan ja talvella kuhaa ei saada muilla pyydyksillä kuin verkoilla.
Ennen kuin vaihtoehtoisiin pyydyksiin voidaan siirtyä, tulee näillä pyyntivälineillä saada saaliiksi tavoiteltua saalislajia kohtuullisin pyyntikustannuksin. Lisäksi pyydyksille tulee saada kalastusluvat, Leppä muistuttaa.
Verkkokalastus on edelleen täysin kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.4.–30.6. lukuun ottamatta alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, joilla kalastuskielto päättyy 20.6.
Muikkuverkot olivat aikaisemmin sallittuja koko verkkokalastuskiellon ajan. Verkkojen madaltaminen pystylangoilla eli niin sanottu puohteutus kielletään ja kalastajien pitää jatkossa ankkuroida verkot avovesiaikana. Näin pyritään vähentämään saimaannorppien tarttumista verkkoihin.
Sen sijaan pakoaukolliset rysät ovat tietyin edellytyksin sallittuja. Asetus kieltää ympärivuotisesti kokonaan riimuverkkojen ja vahvalankaisten verkkojen käytön. Katiskojen ja rysien tulee jatkossakin olla rakenteeltaan norppaturvallisia.