Norjalaisen Blastr Green Steelin toimitusjohtajan mukaan Inkoon-hanke on kunnianhimoinen mutta realistinen
Inkooseen Uudellemaalle kaavailtu suurinvestointi vihreään terästuotantoon on Blastr Green Steelin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusenin mukaan kunnianhimoinen, mutta realistinen. Wittusen sanoo STT:lle, että tavoite on aloittaa hankkeen ympäristövaikutusarvioinnit ja kannattavuusarvioinnit lähiakoina. Joddbölessä sijaitsevan alueen kaavan muuttaminen on jo vireillä Fortumin johdolla.
– Me uskomme, että ympäristövaikutusarvio valmistuu vuoden 2024 alkupuolella ja että luvitus ja lopulliset investointipäätökset saadaan tehtyä vuoden 2025 alussa. Aikataulu on kunnianhimoinen mutta realistinen, Wittusen sanoo.
Uusi laitos kasvattaisi Suomen sähkönkulutusta tuntuvasti nykyisestä, sillä sen lasketaan käyttävän noin kuusi terawattituntia sähköä vuodessa eli noin seitsemän prosenttia Suomen viime vuoden kulutuksesta. Vaikka tätä talvea leimaavatkin tuotantopulan aiheuttamat hintapiikit ja huoli sähkökatkoista, on Blastr Green Steelin johdossa luottoa siihen, että tilanne on toinen vuonna 2026.
– Valitsimme Suomen, koska Suomen energiasysteemi on kehittymässä ja tuulivoiman tuotanto kasvaa nopeasti, Wittusen sanoo.
Yhtiö aikoo myös investoida omaan tuulivoimatuotantoon, mutta se ei ole suoraan kytköksissä Inkooseen, vaan voimalat voivat sijaita missä vaan, hän kertoo. Suunnitellun tuotantolaitoksen vierellä on nyt sijoitettuna juuri ennen vuodenvaihdetta Suomeen saapunut LNG-terminaalialus, mutta kaasun käyttö ei ole keskeisessä roolissa Blastrin suunnitelmissa.
– Saatamme harkita kaasun käyttöä joissakin tuotannon vaiheissa, mutta pääosin tuotantomme perustuu vetyyn.
Wittusenin mukaan Blastrin strategia on laajentaa tuotantoa tulevaisuudessa, kunhan yhtiön ensimmäinen hanke Inkoossa saadaan tuotantoon.
– Tarkoitus on aloittaa tuotanto vuoden 2026 lopulla ja nostaa tuotanto täyteen kapasiteettiin 1–2 vuodessa. Me uskomme vahvasti, että tämä on realistinen tavoite. Olemme jo ohittaneet hyvin suuren virstanpylvään, ja meillä on hyvä yhteistyö aina paikalliselta tasolta työ- ja elinkeinoministeriöön asti, Wittusen sanoo.
Ennen kuin tuotanto voi alkaa, on hankkeelle saatava neljän miljardin euron edestä rahoitusta. Wittusenin mukaan sitä haetaan sekä Pohjoismaista että maailmanlaajuisesti. Norjan valtion äveriäs öljyrahasto ei tosin ole joukossa mukana, koska hanke jää sen mandaatin ulkopuolelle.
Wittusenin mukaan Blastrin hanke poikkeaa monista muista vireillä olevista vihreän teräksen hankkeista, koska Blastr aikoo aloittaa suoraan teollisesta tuotannosta, ei pilottiprojektilla.
– Meidän hankkeessamme on keskeistä vedyn käyttö pääasiallisena energian lähteenä. On paljon lupaavia hankkeita mutta hiilijalanjäljen pieneneminen riippuu paljon siitä, perustuvatko ne vedyn vai kaasun käyttöön. Jotta pääsisimme päästöjen vähentämisen tavoitteeseen, tulee meidän nostaa vedyn käyttöä ja hyödyntää paljon kierrätettyä terästä.
Wittusenin mukaan Blastria voi ilman muuta kutsua startup-yhtiöksi.
– Olemme osa teollista ryhmää, jonka on perustanut Tore Ivar Slettemoen, jolla on suurena missiona haastaa perinteisiä teollisuusaloja vihreän siirtymän kiihdyttämiseksi.
Slettemoen on myös Freyr Battery -yhtiön taustalla. Sillä on akkukennohanke Vaasassa.