Nopea Nato-ratkaisu ja tuki Ukrainalle nähdään myönteisinä asioina – "Syytä varautua siihen, että yhteisvastuun tunne heikkenee"
Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti päättäjien nopeaan toimintaan Nato-jäsenyyttä haettaessa sekä Ukrainan avustamiseen ja tukemiseen. Tämä kävi ilmi tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen katsauksesta, johon osallistuneita suomalaisia pyydettiin mainitsemaan myönteisiä tunteita synnyttäneitä tapahtumia viime ajoilta.
– Hieman vajaa kolmannes vastaajista toi avoimissa vastauksissa jollain tavalla esille Nato-prosessin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen kehityksen. Luku on todella suuri avoimessa kysymyksessä, sanoo E2 Tutkimuksen tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen STT:lle.
Hän kuitenkin huomauttaa, että tutkimus tehtiin kesäkuussa, jolloin Nato-prosessi oli akuutisti ihmisten ajatuksissa.
Avustuksen ja tuen Ukrainalle mainitsi puolestaan 15 prosenttia vastaajista.
Kyselyn vastaajilta tiedusteltiin myös, pitäisikö heidän mielestään ensin laittaa kuntoon Suomen talous ja auttaa sitten vasta muita.
Asiaa kysyttiin väittämänä, ei avoimen kysymyksen muodossa. Vastaajista 55 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi laittaa ensin oma taloutensa kuntoon.
– Tässä on hienoinen ristiriita, Pitkänen sanoo viitaten vastaajien näkemykseen Ukrainan tukemisesta.
Hän kuitenkin arvioi, että ristiriidan taustalla on asioiden katsominen eri näkökulmista.
– Voidaan ajatella, että suomalaiset kokevat, että kun autetaan Ukrainaa ja asetetaan yhdessä rintamassa pakotteita, niin se on myös Suomen asian ajamista. Jos ajatellaan asiaa instrumentaalisesti pelkästään talouden kautta, ajattelu menee hieman eri asentoon.
Pitkänen kuitenkin ennakoi, että kriisien pitkittyessä on syytä varautua siihen, että suomalaisten yhteisvastuun tunne heikkenee ja aletaan painottaa entistä enemmän kansallisia tarpeita.
– Kun oma talous alkaa sakkaamaan ja arjesta selviytyminen nousee huolilistan kärkeen, niin silloin valmius solidaarisuuteen voi heiketä, tutkimuspäällikkö povaa.
Huolista ja vaikeista ajoista huolimatta iso osa suomalaisista on katsauksen perusteella tyytyväisiä elämäänsä ja luottamus tulevaisuuteen on korkea: 72 prosenttia vastaajista on elämäänsä erittäin tai melko tyytyväisiä ja 69 prosenttia suhtautuu tulevaisuuteensa erittäin tai melko myönteisesti.
Pitkäsen mukaan ei ollut yllättävää, että näin iso osa suomalaisista on tyytyväisiä elämäänsä ja luottaa tulevaisuuteen. Nämä ovat kuitenkin mittareita, joiden kehitystä on hänen mukaansa mielenkiintoista seurata.
– Teimme katsauksen kesäkuussa, ja sittemmin talouden luottamusta mittaavat indeksit ovat tulleet alaspäin. Talvi on tulossa ja sen myötä konkretisoituu se, miten esimerkiksi energia hintojen ja korkojen nousu vaikuttaa ihmisten omaan talouteen.
Tiistaina julkistettu katsaus perustuu kysely- ja haastatteluaineistoon. Kyselyn aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelilla kesäkuussa, ja siihen vastasi reilu 2 100 suomalaista. Haastatteluaineisto koostuu puolestaan perusopetuksen opettajien haastatteluista, jotka tehtiin touko- ja kesäkuussa. Opettajien haastatteluissa selvitettiin heidän näkemyksiään muun muassa lasten ja nuorten tilanteesta.