Nollatuntisopimuksista ja työaikalaista ei päästy yksimielisyyteen – työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät mietinnön

Työmarkkinajärjestöt eivät päässeet yhteisymmärrykseen nollatuntisopimuksista ja työaikalain muutoksista. Ne jättivät tänään lausuntokierrokselle lähteneeseen mietintöön eriäviä mielipiteitä.

Työaikalakia ja nollatuntisopimuksia puitiin kahdessa työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä. Nollatuntisopimuksilla tarkoitetaan yleisimmin työsopimusta, jossa työajan on sovittu vaihtelevan esimerkiksi nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Suomessa arviolta 80 000 ihmistä työskentelee nollatuntisopimuksella.

Esityksessä vaihtelevan työajan sopimukset rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa työnantajalla on vaihteleva työvoimatarve. Työnantajan olisi annettava työntekijälle arvio ennakoidusta työn määrästä.

Vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä voisi myös jatkossa kieltäytyä hänelle merkitystä työvuorosta silloin, kun hän on sopinut työvuorosta toisen työnantajan kanssa tai hänellä olisi kieltäytymiseen muu pakottava syy.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n mielestä nollatuntisopimuksilla työskentelevien tilanne ei työryhmän esityksen keinoilla kuitenkaan parane.

SAK esittää, että työsopimuksessa olisi aina sovittava sitovasti jostakin tuntimäärästä ja että tuntimäärää tarkasteltaisiin säännöllisesti.

– Koska arvio työn määrästä ei sido työnantajaa, esitys ei käytännössä parantaisi nollatuntisopimuslaisten asemaa, SAK:ta työryhmissä edustanut juristi Anu-Tuija Lehto kommentoi tiedotteessa.

– Silpputyön ja epävarmuuden suosiminen on kummallista tilanteessa, jossa Euroopan komissio on huhtikuussa 2017 esittänyt nollatuntisopimusten kieltämistä, Lehto lisäsi.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota nollasopimuksen perusteella tuntiakaan, mutta työntekijä on sidottu mahdolliseen työn vastaanottamiseen, sanoo STTK:n johtaja Katarina Murto tiedotteessa.

Työnantajalle asetettu velvoite arvioida tulevaa työn määrää ei STTK:n mukaan suojaa työntekijää nollasopimusten epäkohdilta riittävästi.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mielestä työryhmän työaikalakityössä ei ole ymmärretty asiantuntijatyön muuttunutta luonnetta. EK:n mielestä asiantuntijat tulisi entistä useammin voida rajata lain soveltamisen ulkopuolelle, koska työ ei ole aikaan tai paikkaan sidottua.

Myös mietinnön työaikapankkien yletön sääntely tuhoaisi toimivan järjestelmän, EK katsoo.

– Nykyisin säännöllistä työaikaa voidaan usein siirtää pankkiin, mutta mietinnössä pankkiin voisi siirtää vain säännöllisen työajan ylittäviä tunteja. Tämä ei edistäisi joustavia työaikajärjestelyjä ja toimisi huonona mallina paikalliselle sopimiselle, EK:n asiantuntija Mika Kärkkäinen sanoo.

Työministeri Jari Lindström (uv.) on pettynyt, ettei sopua syntynyt.

Hallituksen tehtäväksi jää ratkoa ne kohdat, joista työaikalakityöryhmä ei päässyt yksimielisyyteen, Lindström sanoo.

Hallitus oli sopinut työmarkkinajärjestöjen kanssa kunnioittavansa yksimielistä mietintöä.

Riitaisaksi jääneet asiat yritetään ratkaista mahdollisimman nopeasti, jotta syksyn työmarkkinakierros ei vaikeutuisi, Lindström toteaa.

Valtioneuvoston tiedote: Esitykset työaikalaista ja nollatuntisopimuksista lausunnoille