New Yorkissa on holvi, jossa Suomi säilyttää satojen miljoonien kulta-aarretta – onko se yhä turvassa?

Syvällä miljoonakaupunki New Yorkin katujen alla keskuspankki Fedin rakennuksen kellarissa on yli vuosisadan vanha holvi, joka lepää Manhattanin saaren peruskallion päällä. Siellä säilytetään tonneittain myös Euroopan valtioille kuuluvia kultaharkkoja.

Toisesta maailmansodasta lähtien moni maa on säilönyt mielellään kultavarantonsa turvaan Atlantin tuolle puolen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on horjuttanut ennen niin järkkymätöntä luottamusta hallintonsa avoimella vihamielisyydellä Eurooppaa kohtaan.

Saksassa jotkut poliitikot ovat alkaneet kyseenalaistamaan sitä, ovatko maan Yhdysvalloissa säilyttämät kultavarannot turvassa, kertoivat Politico ja saksalaislehti Bild maaliskuun lopulla.

Saksalla on maailman toiseksi suurimmat kultavarannot, joista yli kolmannesta säilytetään Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa säilytetyn saksalaiskullan arvo on yli sata miljardia euroa.

Myös Suomi säilyttää osaa kultavarannostaan New Yorkin holvissa. Onko Suomen kulta turvassa?

– Yhdysvallat ja sen keskuspankki Fed ovat Suomen Pankin näkökulmasta olleet luotettavia ja pitkäaikaisia kumppaneita, kertoo STT:lle Suomen Pankin osastopäällikkö Mika Pösö.

Pösön mukaan Suomen ulkomailla säilytettävä kulta käydään säännöllisesti tarkastamassa omin silmin. Tarkastuksia tekevät Suomen kansalaiset.

– Kullan tarkastaminen on osa meidän normaalia virkatyötä. Meillä on ollut jo pidempään vakiintunut prosessi, jonka puitteissa näitä tarkastuksia on tehty ja niitä tehdään säännöllisesti.

Tietojen luottamuksellisuuden vuoksi hän ei kommentoi STT:lle sitä, milloin viimeksi Suomen Pankin edustaja olisi käynyt tarkastamassa juuri New Yorkissa säilytetyn kullan.

Yhdysvaltain taloutta ja talouspolitiikkaa seurataan Suomen Pankissa tiiviisti myös sen takia, että dollarilla on merkittävä rooli pankin rahoitusvarallisuudessa.

Myös Saksan keskuspankki Bundesbankin viestinnästä kerrotaan STT:lle, että pankin omat tarkastajat käyvät säännöllisesti paikan päällä New Yorkissa tarkastamassa Saksan kultavarannot.

– Meillä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö New Yorkin Fed olisi meille luottamuksen arvoinen kumppani kultavarantomme varastoinnissa, viestinnästä kirjoitetaan sähköpostitse.

Atlantin tuolla puolen säilytettävän kullan suhteellinen osuus koko varannosta on Suomella pienempi kuin Saksalla. Suomen noin 44 tonnin kultavarannosta 21:tä prosenttia – eli runsasta yhdeksää tonnia – säilytetään Yhdysvalloissa Fedin New Yorkin tiloissa.

Suhteellisesti suurempaa osuutta – 45:tä prosenttia – säilytetään Britanniassa maan keskuspankissa. Loput ulkomailla olevat varannot ovat Ruotsin ja Sveitsin keskuspankeissa. Suomen Pankki säilyttää itse vain neljää prosenttia eli alle kahta tonnia.

Harkkojen maantieteellinen hajauttaminen lisää turvallisuutta. Kultaharkkoja halutaan myös säilyttää siellä, missä niillä käydään kauppaa.

– On nähty hyväksi, että kultaa säilytetään siellä, missä on kullan markkinapaikka. Tässä tietysti taustalla on ajatuksena se, että kultaa voidaan tarvittaessa myydä ilman, että sitä täytyy ensin kuljettaa mahdollisesti epävarmassa ja turvattomassa ympäristössä, kertoo Pösö kullan maantieteellisen hajauttamisen syistä.

Helsinki ei ole kullan markkinapaikka, joten kultaa ei Suomessa kannata suurta määrää säilyttää.

Kultavaranto on osa Suomen Pankin rahoitusvarallisuutta, johon kuuluvat myös valuuttavarannot ja pitkäaikaiset sijoitukset. Kullasta huolehtiminen kuuluu pankin lakisääteisiin tehtäviin.

– Kullan rooli keskuspankkien taseessa on toimia varautumisen välineenä. Kullan hinta on yleensä korkeimmillaan epävarmuuden ollessa suurimmillaan, kertoo Pösö.

Trumpin tullipolitiikan ja geopolitiikan epävarmuuden seurauksena kullan markkinahinta on noussut historiallisen korkealle tasolle. Kultaa pidetään perinteisesti sijoittajien turvasatamana, johon hakeudutaan epävarmuuden aikoina.

Suomen kultavarantoon kajotaan vain harvoin, mutta viime vuonna näin tehtiin, kun Suomen Pankin valuuttakurssiriski kasvoi merkittävästi valuuttavarannon kasvattamisen seurauksena. Pankki myi varannostaan kultaa noin 430 miljoonan euron arvosta, eli noin kymmenesosan harkoistaan.

Vuoden 2024 lopulla Suomen kultavarannon kokonaisarvo oli noin 3,5 miljardia euroa. Yhdysvalloissa säilytetyn kullan osuuden arvo oli tästä noin 740 miljoonaa euroa.

Kullan verrattain merkittävä rooli keskuspankkien taseissa johtuu Pösön mukaan historiallisista syistä. Kullalla oli aiemmin tärkeä rooli rahajärjestelmässä.

Yhdysvaltojen luovuttua kultakannasta 1970-luvulla on kullan merkitys maailmantaloudessa vähentynyt, ja New Yorkin holvin sisältämä kultamäärä onkin nykyisin paljon pienempi kuin huippuvuosinaan.

Vuonna 2024 Fedin holvissa Manhattanilla säilöttiin yli 500 000 kultaharkkoa, jotka painavat yhteensä yli 6 300 tonnia. Jokaisen asiakkaan tilillä olevaa kultaa säilytetään Fedin mukaan erillisissä tiloissa, eli harkot eivät sekoitu keskenään.

Fed lupaa asiakkailleen, että nostoa tehdessä heille palautetaan viimeistä myöten ne samat harkot, jotka pankkiin talletettiin. Fed veloittaa asiakkailta palvelumaksun, kun harkkoja siirretään, mutta itse säilytys on maksutonta.

Turvatoimet holvissa ovat tiukat. Fedin kertoman mukaan holvissa harkkoja valvoo kolmen hengen kontrolliryhmä, joista kaikkien kolmen on oltava läsnä aina, kun harkkoja siirretään tai säilytystiloja avataan – vaikka vain palaneen lampun vaihtamiseksi.

Pösön mukaan Suomen Yhdysvalloissa säilyttämään kultamäärään ei ole tehty muutoksia useisiin vuosikymmeniin, eikä näköpiirissä ole tuleviakaan muutoksia.

– Kullan säilytys on hyvin pitkäjänteistä toimintaa.