Naton Stoltenberg: Jäsenmaat arvioivat Ukrainan tarvitsevan jatkuvaa sotilaallista tukea – varsinkin maan ilmapuolustusta tuettava
Puolustusliitto Naton ulkoministereiden mukaan jatkuva sotilaallinen tuki Ukrainalle on jatkossakin erittäin tärkeää. Asiaa kommentoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskiviikkona iltapäivällä pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Stoltenbergin mukaan jäsenmaat arvioivat Ukrainan tarvitsevan lisäapua erityisesti maan ilmapuolustukseen. Taustalla ovat Venäjän syksyllä voimistuneet ohjushyökkäykset muun muassa Ukrainan energiainfrastruktuuriin.
– Venäläiset ohjukset ja lennokit iskevät jatkuvasti Ukrainan kaupunkeihin, siviileihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Tämä aiheuttaa valtavaa kärsimystä, kun talvi lähestyy, Stoltenberg sanoi ulkoministerikokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessaan.
Stoltenberg kiitti lausunnossaan jäsenmaiden uusia tukilähetyksiä Ukrainalle. Nato toimittaa pääsihteerin mukaan aseavun lisäksi myös muuta tukea, kuten polttoainetta ja generaattoreita.
Ulkoministeri Pekka Haavisto on todennut aiemmin, että myös Suomi on toimittanut Ukrainalle generaattoreita energiaongelman helpottamiseksi.
Naton jäsenmaiden ulkoministerikokous päättyi keskiviikkona Romanian Bukarestissa. Myös Suomen ja Ruotsin ulkoministerit osallistuivat kokoukseen ensimmäistä kertaa tarkkailijajäseninä. Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba osallistui eilen kokouksen työillalliselle.
Naton ulkoministerit käsittelivät kokouksessa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta esillä oli myös Naton suhde Kiinaan. Stoltenbergin mukaan puolustusliiton jäsenten täytyy alkaa arvioida riippuvuuttaan Kiinasta, vaikka kaupankäyntiä ja asiointia maan kanssa tulisikin jatkaa tulevaisuudessa.
Stoltenberg otti kantaa myös Suomen ja Ruotsin jäsenhakemusten käsittelyyn. Maat ovat Naton tarkkailijajäseniä siihen saakka, kunnes viimeisimmätkin Naton jäsenvaltiot, Unkari ja Turkki, ratifioivat maiden jäsenyydet kansallisesti. Stoltenbergin mukaan olisi aika toivottaa Suomi ja Ruotsi Naton täysjäseniksi. Saman hän on todennut aiemminkin.
– Heidän (Suomen ja Ruotsin) jäsenyytensä tekee heistä turvallisempia, liittoutumastamme vahvemman ja euroatlanttisesta alueesta aiempaa turvallisemman, Stoltenberg totesi.
Osassa ulkoministerikokousta istui myös edustusta Moldovasta, Bosnia-Herzegovinasta ja Georgiasta. Maat ovat Naton kumppanimaita, ja Stoltenbergin mukaan maat ovat Venäjän vaikutusyritysten kohteena. Hänen mukaansa Nato-maat sopivat vahvistavansa keskinäistä yhteistyötään.
Turkin hallinnon äänitorvena pidetty Sabah-lehti uutisoi keskiviikkona, että Turkki sai Nato-kokouksessa sotilasliitolta ”viestin solidaarisuudesta” Turkin terrorisminvastaisessa taistelussa.
Kuun puolivälissä Istanbulissa tehdyssä pommi-iskussa kuoli kuusi ihmistä ja yli 80 ihmistä haavoittui.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu totesi Bukarestissa Sabah-lehden mukaan, ettei terrorismin tuomitseminen Nato-kumppaneilta riitä ongelmien ratkaisemiseksi.
– Liittolaisten on oltava Turkin rinnalla. Ei pidä unohtaa, että Turkki on liittolainen, joka kärsii eniten terrorismista, hän sanoi.
Useat maat ovat kuitenkin tuominneet Turkin ilma-iskut Syyriaan ja Pohjois-Irakiin, joilla Turkki yrittää tukahduttaa Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) ja sen syyrialaista sisarjärjestöä YPG:tä.
Pääsihteeri Stoltenberg kertoi tiedotustilaisuudessaan keskiviikkona, että terrorismi on suorin asymmetrinen uhka Naton turvallisuudelle.
– Ministerit päättivät, että meidän täytyy jatkaa pyrkimyksiämme tämän uhan kohtaamisessa, sanoi Stoltenberg.