Näkökulma: Mielipidekuplat ovat näissä vaaleissa suurempi ongelma kuin Venäjän trollit

Tarjottu ja mieluisimmalta tuntuva sisältö ei aina ole sitä, mitä kannattaa lukea. Parasta olisi jaloitella säännöllisesti oman kuplan ulkopuolella, toimittaja Tomi Oravainen kirjoittaa
Näkökulma

Et kai halua tulla jymäytetyksi? Tämä faktabaarin perustajajäsenen Mikko Salon muistutus on erittäin ajankohtainen viimeisellä eduskuntavaaliviikolla.

Sosiaalisesta mediasta on muodostumassa entistä keskeisempi politiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen areena. Olemme siksi alttiimpia vääristelevälle, valheelliselle tai vahingoittavalle informaatiolle, jonka tarkoituksena on manipuloida meitä. Lisäksi mielipidekuplamme uhkaavat koventua ja pienentyä, jos emme pidä varaamme.

Keskusrikospoliisi tiedotti keskiviikkona, että vaalien tulossivuille tehtiin sunnuntaina palvelunestohyökkäys. Tietoa tekijästä ei vielä ole. Voi olla, että takana on jännitystä hakeva teini, vieraan valtion hakkeriryhmä tai joku siltä väliltä.

Torstaina eduskuntapuolueiden puoluesihteerit esittivät yhteisessä kannanotossaan huolensa viime vuosina yleistyneestä vaalihäirinnästä. He kannustivat äänestäjiä kriittisyyteen.

Etukäteen on varoiteltu, että joku ulkopuolinen voisi yrittää häiritä Suomenkin eduskunta- tai eurovaaleja hyökkäämällä vaalien tulossivuille tai trollaamalla sosiaalisessa mediassa väärää informaatiota äänestäjille. Viranomaisten mukaan tällaisesta laajemmasta informaatiovaikuttamisesta ei ole havaintoja.

Yksi laajan häirinnän motiivi voisi olla halu horjuttaa luottamustamme vaalien tulokseen.

Kuinka paljon sitten sosiaalisen median alustoja käytetään vääristelevän ja valheellisen tiedon levittämiseen – informaatiovaikuttamiseen? Sitä on vaikea arvioida.

EU-komission disinformaatio-työryhmässä toimiva Salo kertoo, että tutkittua tietoa informaatiovaikuttamisen laajuudesta on niukalti. Ongelmana on, etteivät alustat kuten Google ja Facebook ole olleet halukkaita päästämään edes tutkijoita tarkastelemaan dataansa. Tilanne voi onneksi muuttua.

– Alustoille laitetaan EU:ssa kovaa poliittista painetta, koska pelätään, että se mitä tapahtui Yhdysvalloissa, Briteissä ja Ranskassa, voisi toistua. Nyt mietitään, pitäisikö algoritmien läpinäkyvyyttä lisätä. Tämä voi tulla esiin Suomen puheenjohtajakaudella, Salo arvioi.

Algoritmillä on oma roolinsa myös mielipide- tai arvokuplien vahvistumisessa.

Sosiaalisen median alustoilla kuten Googlella ja Facebookilla on paljon tietoa käyttäjistä ja ne pyrkivät sen perusteella tarjoamaan aineistoa, josta olemme kiinnostuneita. Ja usein näkökulmasta, joka vahvistaa jo meillä olevaa kantaa.

– Saat yhä enemmän sellaista, mitä sinun oletetut vertaisryhmäsi jäsenet haluavat. Jos sinä olet kissojen kaveri, saat lisää kissakamaa – et koirakamaa. Sama dynamiikka toimii poliittisella puolella, muistuttaa Salo.

Vaalihäirinnän kohteiksi valikoidaan kohteita ja teemoja, joissa on jo valmiiksi vahvat vastakkainasettelut, kuten brexit-kansanäänestys tai maahanmuutto.

Jos suomalaiset äänestäisivät Natosta, Venäjän voisi olla vaikea pitää trollejaan erossa vaaleista. Näiden eduskuntavaalien teemat eivät nyt kuitenkaan taida kiinnostaa Suomen rajojen ulkopuolella.

Ulkopuolisen häirinnän ounastellaan kohdistuvankin eurovaaleihin. Eurooppalaisen Suomen Vaadi faktat -hanke kannustaakin poliitikkoja faktapohjaiseen väittelyyn eurovaaleissa.

Yle uutisoi, että puolueet tekevät sosiaalisessa mediassa aiempaa enemmän kohdennettua poliittista mainontaa. Tässä ei toki ole mitään pahaa.

Ongelmallisempaa on, jos kohdentaminen muuttuu tulevaisuudessa tiukkarajaisemmaksi ja jos eri äänestäjät saavat samalta ehdokkaalta keskenään ristiriitaisia viestejä.

Näissä vaaleissa on tarjolla vaalivahti -työkalu, jonka avulla Facebookin käyttäjä voi tarkistaa, millaisia poliittisia mainoksia hänelle suunnataan ja verrata niitä muiden saamiin.

Hankkeen puuhamiehiin kuuluva tutkija Aleksi Knuutila kertoo, että tarkoituksena on auttaa ihmisiä pääsemään ulos kuplistaan.

Työkalun avulla ihmisten Facebookissa saamat poliittiset mainokset tallentuvat palvelun arkistoon ja ovat myös tutkijoiden käytössä. Facebook on luvannut, että eurovaaleissa mainokset tallentuvat mainoskirjastoon, mutta sitä ennen ne ovat vain saajiensa nähtävillä.

Puolueiden ja ehdokkaiden avoimuus toimisi tässäkin suojaavana keinona.

– Oleellista on, että ihmiset tietävät asiasta ja että toiminta on mahdollisimman avointa. Mikäli kampanjassa käytetään kohdennettua mainontaa, sen algoritmit, datalähteet ja käytetyt tekniikat pitäisi ilmoittaa muiden kampanjatietojen mukana, kirjoittaa tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen blogissaan .

Sosiaalisessa mediassa keskustelukulttuuri on koventunut.

Suomessa vaalikampanjat ovat olleet rehtejä, mutta sosiaalisessa mediassa keskustelukulttuuri on kuitenkin koventunut ja vastapuolen kunnioittamista ja kuuntelemista laiminlyödään.

Sosiaalinen media voi jakaa Suomea yhä vahvempien kuplien mielipidetodellisuuksiin. Tällaista vastakkainasettelun kärjistymistä Knuutila pitää tulevaisuuden uhkana.

Jos vielä sosiaalisessa mediassa tapahtuva poliittinen mainonta muuttuu yhä tiukemmin kohdennetuksi, se pirstoo entisestään kuvaamme maailmasta ja politiikan debatista.

Knuutila kertoo, että jo nyt jotkut eduskuntavaaliehdokkaat lähettävät erilaisia viestejä kannattajilleen. Hän mainitsee esimerkkinä ehdokkaan, joka viestii maltillisemmalle äänestäjälle homekouluista ja toiselle maahanmuuton suitsimisesta. Nämä kaksi äänestäjää saavat samasta ehdokkaasta aika erilaisen käsityksen.

– Tässä kohdentamisessa ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta olisi toivottavaa demokratian kannalta, että ihmiset saisivat kokonaiskuvan ehdokkaista.

Knuutila toivoo poliittiselta viestinnältä eettisyyttä, jota se on pitkälti tähän asti noudattanutkin, mutta somemaailma on kiusauksia täynnä. Briteissä esimerkiksi brexitiin liittynyt häirintä ei ole hiipunut.

– Brexit-äänestyksen jälkeenkin on poliittista mainontaa, joka kehottaa ottamaan yhteyttä omaan kansanedustajaan ja kertomaan: nyt pitää ajaa kovaa brexitiä. Tähän on käytetty satoja tuhansia puntia ilman, että kukaan tietää, mistä rahat ovat tulevat, Knuutila sanoo.

Reiluun peliin kuuluu, että äänestäjä tietää, miksi hän saa poliittisen mainoksen ja kuka sen rahoittaa. Vaalituessa ei lähtökohtaisesti ole mitään pahaa, joten maksajan voi äänestäjille kertoa.

Monipuolinen median seuraaminen ja kriittisyys on äänestäjän tehokkain suoja kaikenlaista vaalihäirintää vastaan. Tarjottu ja mieluisimmalta tuntuva sisältö ei aina ole sitä, mitä kannattaa lukea. Parasta olisi jaloitella säännöllisesti oman kuplan ulkopuolella ja altistua monipuoliselle keskustelulle.