Naisille räätälöity uusi koulutusohjelma antaa entistä enemmän eväitä asepalvelukseen – "Ettei tulisi sitten pettymyksiä"

Reserviläisliiton uutena toiminnanjohtajana elokuussa aloittaneella Minna Nenosella on pitänyt kiirettä. Syksy meni pitkälti edunvalvonnan parissa, ja marraskuun puolivälissä oli liittokokous.

–  Vauhdikkaat ensimmäiset neljä kuukautta ovat olleet. Tapahtumiakin on valmisteltu, mutta niitä on myös koronan takia peruttu, Nenonen kertoo.

Liiton strategiaan liittyvistä asioista tapetilla on ollut muun muassa maanpuolustustietoisuuden lisääminen ja siihen kytkeytyvä yleinen asevelvollisuus Suomessa.

Marraskuussa eduskunnan parlamentaarinen komitea, jonka tehtävänä oli pohtia asevelvollisuuden uudistamista, ehdotti hallitukselle kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaan eli myös naisiin.

Ehdotuksen mukaan kutsunnoissa tiedotettaisiin jatkossa kaikille naisille vapaaehtoisen asepalveluksen mahdollisuudesta. Naisilla ei olisi enää erillistä kutsunta-aikaa, vaan he osallistuisivat kutsuntoihin samaan aikaan miesten kanssa.

Reserviläisliitto oli aiemmin syksyllä antanut lausunnon valtioneuvoston puolustusselontekoon, jossa asevelvollisuuden uudistusta käsiteltiin. Liitto kannatti, että naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakemisen takarajaa aikaistettaisiin nykyisestä. Näin naisten valintatilaisuus voitaisiin järjestää yhtä aikaa miesten kutsuntojen kanssa.

–  Yhtenäisyys alkaa siitä. Olemme tätä olleet liitossa ajamassa. Tarkoitus on saada yksi ikäluokka kokonaisuudessaan tavoitettua kutsunnoissa, Nenonen sanoo.

Tähän saumaan Reserviläisliiton naisjäsenten työryhmä on suunnitellut yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa naisille tarkoitetun uuden asepalvelukseen valmentavan koulutusohjelman. Tarkoitus on antaa asepalvelusta harkitseville naisille ennakkoon mahdollisimman tarkka käsitys palveluksen sisällöstä. Työ alkoi toissa vuonna, ja ensimmäiset kurssit ovat jo käynnistyneet.

–  Olemme miettineet, miten naisia voitaisiin nykyistä paremmin valmentaa, jotta he pärjäisivät palveluksessa eivätkä kokisi pettymyksiä ja keskeyttäisi, Nenonen kertoo.

MPK on jo aiemmin järjestänyt asepalvelusta esitteleviä Intti tutuksi -kursseja sekä miehille että naisille. Uusi yksinomaan naisille tarkoitettu ohjelma on näitä kattavampi palvelukseen valmentava koulutuspaketti.

–  Sisältö lähtee sotilaan perustaidoista, joista edetään vaativammille tasoille. Lisäksi pakettiin kuuluu ammunnan koulutusta, johtamista ja yleisempää tutustumistoimintaa, Nenonen kertoo.

Hänen mukaansa naisilla palveluksen keskeyttäminen johtuu useimmin fyysisistä tekijöistä: jalat eivät esimerkiksi kestä marssimista painavassa varustuksessa. Miehillä syyt ovat sen sijaan moninaisemmat. Tilastokeskuksen mukaan merkittävin yksittäinen syy palveluksen keskeyttämiselle on mielenterveys. Asepalveluksen keskeyttää vuosittain noin 15 prosenttia kaikista varusmiehistä ja -naisista.

Kaikenlaiseen kiusaamiseen ja häirintään pitää Nenosen mukaan olla Puolustusvoimissa nollatoleranssi. Hän toivoisi nykyistä enemmän tutkimusta siitä, kokevatko naiset palveluksessa erilaista kiusaamista kuin miehet.

–  Mielestäni pitäisi selvittää, ollaanko siellä (Puolustusvoimissa) todella edelleen tilanteessa, jossa naisia syrjitään, Nenonen sanoo.

–  Mitä mahdollisen kiusaamisen taustalla on? Löytyykö sieltä jotain, joka koskee vain naisia ja johon voitaisiin puuttua?

Puolustusvoimien tavoitteena on nostaa asepalveluksen suorittavien naisten määrä noin 2000:een vuodessa. Viime vuoden keväällä vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki hieman alle 1700 naista. Määrä oli Puolustusvoimien mukaan kaikkien aikojen suurin.

Tavoitteen taustalla on erityisesti huoli pienentyvistä ikäluokista. Tilanne on Nenosen mukaan edessä varsin pian, sillä ikäluokkien koko alkaa Suomessa pudota noin seitsemän vuoden kuluttua.

Reserviläisliitto ei kuitenkaan kannata pakollisen asevelvollisuuden ulottamista koskemaan koko ikäluokkaa eli myös naisia. Liiton mukaan nykyinen järjestelmä kouluttaa riittävän määrän reserviin myös jatkossa.

–  Naisille on tarvetta eri tehtäviin, kuten kriisinhallintaan, mutta jo tämäkin (kutsuntauudistus) vaatii yhteiskunnalta lisäresursseja, Nenonen toteaa.

Nenonen, joka on sotilasarvoltaan sotilasmestari, suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen vuonna 1999. Naisten asepalvelus oli tullut Suomessa mahdolliseksi neljä vuotta aiemmin.

Eturintamassa Nenonen on myös nykyisessä pestissään: hän on ensimmäinen nainen Reserviläisliiton toiminnanjohtajan tehtävässä. Nenonen ei omien sanojensa mukaan ole kohdannut sotilasurallaan kiusaamista eikä syrjimistä tai kokenut olevansa sukupuolensa takia silmätikkuna.

–  Toki naisenakin täytyy ymmärtää, että Puolustusvoimissa on erilaisia tehtäviä. Niistä osa voi olla fyysisesti niin vaativia, ettei tarvittavia ominaisuuksia löydy kaikilta miehiltäkään, Nenonen sanoo.

–  Kriisitilanteessa ei voida valita niin, että jos käsikranaattia täytyy pystyä heittämään 20 metriä, otetaan mukaan myös ne, jotka heittävät vain kymmenen metriä.