Päästöleikkaukset jakavat EU-maita – Multala odotti maratonkokousta
EU:n ilmasto- ja ympäristöministerit yrittivät tiistaina löytää Brysselissä sovun EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta.
Kokous oli vielä tiistaina alkuillasta kesken. Neuvotteluista povattiin etukäteen hyvin vaikeita. Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan olevansa valmis koko yön kestäviin neuvotteluihin.
– Tarvitsemme määräenemmistön (päätökseen), ja sitä ei vielä näytä olevan, hän kertoi.
Komissio esitti kesällä, että EU sitoutuu leikkaamaan päästöjään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Monissa EU-maissa poliittinen tuuli on kuitenkin kääntynyt kriittisemmäksi kunnianhimoisia ilmastotavoitteita kohtaan.
Komission esitykseen muutoksia ajoivat esimerkiksi Ranska ja monet Itä-Euroopan maat.
Kunnianhimoisempia tavoitteita ajavat maat taas olivat huolissaan, että liialliset heikennykset komission tavoitteeseen voisivat vesittää lopulta koko ilmastotavoitteen.
Sopua toivottiin ennen Brasilian Belemissä pian alkavaa ilmastokokousta. Diplomaattilähteet jakoivat näkemyksen siitä, että EU:n yhteisen tavoitteen puuttuminen kokouksessa olisi kiusallista ja söisi EU:n uskottavuutta.
Yksi kiistan aiheista koski hiilinieluja. EU:n metsien hiilinielut ovat viime vuosina heikentyneet niin maastopalojen kuin hakkuidenkin vuoksi.
Koska osa ilmastotavoitteesta on sidottu nimenomaan hiilinieluihin, osa jäsenmaista pelkää, että teollisuuden ja kotitalouksien pitäisi vähentää päästöjään nopeammin, jos metsät eivät sido riittävästi hiiltä.
Siksi puheenjohtajamaa Tanska esitti kompromissina, että vuoden 2040 päästötavoitetta voitaisiin tarkastella uudelleen, jos EU:n metsät sitovat odotettua vähemmän hiilidioksidia.
Suomi viesti olevansa valmis tähän kompromissiin, mutta esimerkiksi ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet asiaa.
– Tämä näyttäisi avoimelta valtakirjalta olla ottamatta metsien suojelua vakavasti, Euroopan ilmastojärjestöjen kattojärjestön Can Europen lehdistöedustaja Tomas Spragg Nilsson sanoi tiedotteessa.
Osa EU-maista haluaa myös ulkoistaa päästövähennyksiään kolmansiin maihin komission esitystä enemmän. Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaat voisivat kattaa päästövähennyksistään kolme prosenttia rahoittamalla päästövähennyksiä EU:n ulkopuolella.
Osa jäsenmaista haluaisi, että määrä olisi tätäkin suurempi. Esimerkiksi Puola vaati jopa 10 prosentin osuutta.
Lisäksi ministereiden piti päästä kokouksessa sopuun vuoden 2035 päästövähennyssitoumuksesta eli NDC:stä. Kyse on Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämästä sitoumuksesta, jossa maat kertovat millaisia päästövähennystoimia ne tekevät seuraavan viiden vuoden aikana.