Tutkija: Puolueet painottavat maahanmuutossa lähinnä kontrollia ja resursseja – Vain keskusta ja vihreät nostivat esiin työperäisen maahanmuuton
Maahanmuutto pysynee myös tulevalla EU-kaudella yhtenä keskeisimmistä ja jakavimmista teemoista, joihin komission ja parlamentin tulee ottaa kantaa.
STT kysyi eduskuntapuolueilta sähköpostitse näkemyksiä siitä, miten unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa tulisi kehittää.
Tiukinta linjaa turvapaikkapolitiikassa ajavat odotetusti perussuomalaiset. Puolueen mukaan Euroopan on ”ehdottomasti siirryttävä” kohti rajoittavampaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa.
– Siirtyminen turvapaikkapolitiikassa niin sanottuun Ruanda-mallin on EU:ssa väistämätöntä, puolue katsoo.
Ruandan malli viittaa Britannian tekemään päätökseen, joka sallii maan lähettää turvapaikanhakijoita Itä-Afrikan Ruandaan. Mallissa turvapaikkahakemukset käsitellään Ruandassa. Mikäli hakijat saavat myönteisen päätöksen, he myös jäävät Ruandaan.
Myös kristillisdemokraatit nostaa esille EU:n ulkorajoille perustettavat yhteiset pakolaisleirit ja vastaanottokeskukset, joiden kautta Eurooppaan pyrkivien turvapaikkaprosessia voitaisiin tehostaa.
Puolue kuitenkin myöntää, että keskusten perustamiseen liittyy monta ratkaistavaa kysymystä, eikä EU:n ulkopuolelta ole löytynyt halukkaita kolmansia maita tätä toimintaa harjoittamaan.
Tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen vanhempi tutkija Matti Välimäki sanoo STT:lle, että Ruanda-malli on hyvin epämääräinen käsite. Mallia ei ole lukkoon lyöty EU-tasolla, ja on myös epäselvää, mitä sitä ajavat tahot tarkoittavat.
– Onko tarkoituksena, että tietty EU:n ulkopuolinen maa käsittelee hakemukset? Ja jos päätös on myönteinen, saako kyseinen ihminen turvapaikan EU-maasta vai onko tarkoitus, että hän jää asumaan hakemuksen käsitelleeseen kolmanteen maahan?
Avoin kysymys on myös se, että mitkä maat olisivat halukkaita hoitamaan EU:n turvapaikkahakemuksia.
– Mallin toteutettavuutta EU-tasolla on vaikea arvioida, kun ei tiedetä eri puolia.
Välimäestä on kuitenkin selvää, että Ruandan mallin käyttöönotto ei tapahdu yhtäkkisesti.
– On paljon kysymysmerkkejä ja eroja puolueiden ja jäsenmaiden välillä siinä, miten paljon sitä kannatetaan.
Myös Britanniassa malli on saanut paljon kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä. Lisäksi maan korkein oikeus on pitänyt päätöstä lainvastaisena.
Yleisesti Välimäki kiinnittää huomiota siihen, että puolueiden vastaukset painottuvat pääasiassa turvapaikkapolitiikkaan ja muut siirtolaisuuden muodot jäävät vähemmälle.
– Tämä huolimatta siitä, että esimerkiksi Suomessa turvapaikanhakijat ovat tavallisesti muodostaneet, lukuun ottamatta muutamia vuosia, pienen vähemmistön maahantulijoista, muuttoliikkeisiin perehtynyt Välimäki sanoo.
Esimerkiksi työperäisen maahanmuuton edistämisen nostivat STT:n kyselyssä esille vain vihreät ja keskusta. Vihreiden mukaan työn, opiskelun tai perheen perässä EU:hun muuttamista tulee helpottaa.
Myös keskustan mukaan ikääntyvä Suomi tarvitsee laillista maahanmuuttoa. Puolue haluaa helpottaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
– EU:n on helpotettava laillisia reittejä työvoiman maahanmuuttoon sekä EU:n sisällä että ulkopuolella.
Keskustan mukaan tämä voidaan tehdä toteuttamalla suunnitelmat EU:n osaajareservistä sekä yksinkertaistamalla yhteyksiä työnantajien ja kolmansien maiden kansalaisten välillä alueilla, joilla on työvoimapulaa jäsenvaltioissa.
Perussuomalaiset on taas eri linjoilla työperäisen maahanmuuton vahvistamisen suhteen. Puolueen mielestä asiassa pitää harjoittaa ”suurta varovaisuutta”.
Välimäen mukaan suomalaispuolueiden vastauksista loistaa poissaolollaan myös se, millaista hyötyä maahanmuutosta EU:lle voisi olla. Vastaukset painottuvat turvallisuuteen, hallintaan ja eräänlaisena kustannuseränä näkemiseen.
– Voi olla, että seuraavalla kaudella painopisteenä on myös muun siirtolaisuuspolitiikan kehittäminen pitkäjänteisesti, hän sanoo.
Puolueet painottavat erilaisia asioita siinä, mihin EU:n tulisi tulevalla kaudella keskittyä.
Kokoomus katsoo, että EU:n tulee seuraavaksi kiinnittää erityistä huomiota muuttoliikkeen välineellistämiseen. Myös Liike Nyt sanoo, että EU:n maahanmuuttopolitiikka tulee muuttumaan, sillä hybridivaikuttaminen Venäjältä EU:n rajavaltioihin on jatkuvaa.
– Tähän vaaditaan uusia toimenpiteitä ja lakeja, Liike Nyt vastaa.
Vihreät ja RKP painottavat muun muassa ihmiskauppaan puuttumista.
– Turvapaikkapolitiikassa on keskeistä puuttua ihmiskauppaan, hyväksikäyttöön ja turvapaikanhakijoiden välineellistämiseen EU:n yhteisillä ratkaisuilla. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ja ihmisoikeudet tulee taata, eikä yhdenkään ihmisen pidä kuolla metsään tai merelle matkalla turvaan, vihreät kirjoittaa.
RKP:n mukaan tämänhetkisen järjestelmän voittajia ovat ihmissalakuljettajat.
– Vapaa liikkuvuus EU:n sisällä vaatii sen, että meillä on yhtenäinen maahanmuuttopolitiikka. Meidän tulee lisätä laillisia teitä EU:lle, jotta voidaan tehokkaasti torjuta ihmiskauppaa ja henkilöiden salakuljettamista, RKP linjaa.
EU pääsi kautensa lopuksi sopuun pitkään väännetystä maahanmuuttopaketista, jonka läpimeno oli viime hetkille epävarmaa.
Laajassa maahanmuuttopaketissa säädettiin muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista niille EU-maille, joihin kohdistuu erityistä muuttopainetta. Lisäksi paketissa on mukana tehokkaampaan rajavalvontaan ja turvapaikkahakemuksien nopeampaan käsittelyyn tähtääviä toimia.
Monet puoleista arvioivat STT:n kyselyssä EU:n maahanmuuttopakettia oikeasuuntaiseksi tai vähintään oikeasuuntaiseksi kompromissiksi.
Esimerkiksi SDP:n mukaan kyseinen paketti oli kompromissiratkaisu, jonka avulla luodaan uusia ja parempia käytäntöjä. Puolueesta on kuitenkin tärkeää, että päätös ylipäätään saatiin aikaan.
– On tärkeää, että maahanmuutto on hallittavalla, kestävällä ja inhimillisellä pohjalla. EU tarvitsee yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa, joka jakaa jäsenmaiden vastuita oikeudenmukaisesti, ylläpitää yhteiskuntien vakautta ja turvaa ihmisoikeudet sekä kansainvälisten sopimusten noudattamisen.
Vihreät ja vasemmistoliitto pitävät pakettia puutteellisena esimerkiksi turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta. Vasemmistoliiton mukaan hyväksytty järjestelmä ei ole oikeudenmukainen eikä takaa tosiasiallista oikeutta hakea turvapaikkaa EU:n jäsenmaista.
– Nyt hyväksytty menettelyjen nopeuttaminen, palautusten tehostaminen ja yhä kiristyvä rajapolitiikka tulevat sen sijaan johtamaan ihmisoikeusloukkauksiin ja suojelun saamisen vaikeutumiseen entisestään.
Myös perussuomalaisten mielestä paketti on puutteellinen, mutta päinvastaisista syistä kuin vihreillä ja vasemmistolla. Vaikka paketissa on oikeansuuntaisia elementtejä, se ei puolueen mukaan riitä Eurooppaan suuntautuvan laittoman maahanmuuton vähentymiseen
– Ongelmallisin kohta sopimuksessa on pakollisen taakanjaon vakiinnuttaminen, puolue kirjoittaa.
Myöskään kristillisdemokraatit ei lämpene ajatukselle turvapaikanhakijoiden jakomekanismista, koska se puolueen mukaan lisää salakuljetusta.
Perussuomalaisten hallituskumppani RKP taas huomauttaa, että taakanjaosta voi olla hyötyä myös Suomelle.
– Reunavaltiona Suomen on hyvä huomata se, että paine, joka tunnetaan Etelä-Euroopan rajalle, voi myös kohdistua meidän rajallemme. Siksi yhteiset sopimukset ovat tärkeitä, myös Suomelle.