Myönteiset odotukset ympäröivät edelleen EU:n suhdetta Yhdysvaltoihin

Ulkoministerikokouksessa puitiin Länsi-Balkanin tilannetta.
Euroopan unioni

Yhdysvaltojen presidentinvaihdoksesta uutta virtaa saanut transatlanttinen suhde oli jälleen keskustelunaiheena, kun EU-maiden ulkoministerit kokoontuivat maanantaina Brysseliin.

Kokoukseen osallistui videoyhteyden välityksellä Yhdysvaltojen ilmastolähettiläs John Kerry. Ministerit keskustelivat Kerryn kanssa siitä, miten EU ja Yhdysvallat voisivat yhdistää voimansa kunnianhimoisten ilmastotoimien toteuttamiseksi.

Ennen kokouksen alkua EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell arvioi tämän osoittavan, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä suhteessa asiat ovat muuttuneet huomattavalla tavalla.

–  Olemme matkalla kohti vahvempaa kumppanuutta, Borrell totesi.

Suomea kokouksessa edustanut valtiosihteeri Johanna Sumuvuori kuvailee, että transatlanttisessa suhteessa on myönteisellä tavalla odottavainen tunnelma. Hänen mukaansa EU ja Yhdysvallat vaikuttavat tulleen taas takaisin samalle sivulle esimerkiksi ilmastokysymyksissä.

Se, miten hyvin yhteiset askelmerkit kuljettavat eteenpäin, nähdään seuraavissa merkittävissä kansainvälisissä kokouksissa, kuten G7- ja G20-maiden tapaamisissa, YK:n yleisistunnossa sekä Glasgow’n ilmastokokouksessa.

–  EU:n ja Yhdysvaltojen täytyy tehdä tehokasta ja aktiivista ilmastodiplomatiaa, jotta voimme vaikuttaa erityisesti suurimpiin päästäjiin, Sumuvuori sanoi kokouksen jälkeen.

Kesäkuussa on määrä pitää EU:n ja Yhdysvaltojen välinen huippukokous, kun presidentti Joe Biden vierailee Brysselissä.

Ulkoministerikokouksen toinen pääaihe oli Länsi-Balkan, jota EU:n Borrell kertoi pitävänsä jopa päivän tärkeimpänä aiheena. Borrellin mukaan tavoitteena oli tarkastella, miten alueelle voitaisiin tarjota vahvempaa eurooppalaista näkökulmaa.

EU:ssa on herättänyt huolta esimerkiksi Venäjän ja Kiinan vaikutusvallan kasvu Länsi-Balkanilla.

Sumuvuori arvioi, että EU:n ja Länsi-Balkanin lähentymisestä olisi hyötyä kummallekin osapuolelle. Hän nostaa esimerkiksi länsibalkanilaiset nuoret.

–  Mielestäni on aika tärkeää, että heille voi tarjota tulevaisuuden kannalta positiivisen näkymän, jonka EU voisi parhaimmillaan tarjota, ettei kyynisyys kasvaisi, Sumuvuori sanoi.

Suomi haluaa, että Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyden mahdollisuudesta pidetään kiinni, koska jäsenyyden edellyttämät uudistukset ovat maiden kansalaisille hyödyllisiä jo ennen unionin jäsenyyttä. Siksi ulkoministeriön mukaan esimerkiksi Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysprosessissa tulisi edetä.

Ulkoministerikokouksessa keskusteltiin myös muun muassa Valko-Venäjästä, Venäjästä ja Lähi-idästä.

Borrellin mukaan EU on valmistelemassa uusia Valko-Venäjän vastaisia pakotteita, koska maan hallinto on jatkanut kansalaisten sortamista. Uutistoimisto AFP:n mukaan Borrell toivoo, että uudet pakotteet voitaisiin hyväksyä tulevina viikkoina.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei päässyt paikan päälle Brysseliin eduskunnan tulevan elpymispakettiäänestyksen vuoksi.

Eduskunnan äänestys on keskiviikkona. Sen vuoksi myös eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei osallistu tiistaiseen eurooppaministerien kokoukseen. Hänen sijastaan Suomea edustaa EU-suurlähettiläs Marja Rislakki.

Ministerit jättävät kokousmatkat väliin, jotta eivät joudu karanteenin takia olemaan poissa tiukaksi ennakoidusta äänestyksestä.