Muuttovoitto kasvatti Suomen väkilukua hieman viime vuonna
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku kasvoi vajaalla 11 000 hengellä viime vuoden aikana. Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa 5 536 146. Syy väestönlisäykseen oli Tilastokeskuksen mukaan muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli reilut 19 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli noin 8 500 vähemmän kuin kuolleita.
Lisäksi ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku kasvoi hiukan edellisvuodesta. Se oli 1,37 lasta, kun edellisvuonna luku oli 1,35. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elinaikanaan, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Joulukuun ennakkotilaston mukaan viime vuonna syntyi 46 452 lasta eli 839 lasta enemmän kuin vuonna 2019. Kuolleiden määrä oli 54 943, mikä on 994 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ulkomailta muutti Suomeen viime vuoden aikana noin 31 000 ihmistä ja Suomesta ulkomaille reilut 11 000. Tilastokeskuksen mukaan koronarajoitusten vaikutukset näkyvät kansainvälisen muuttoliikkeen luvuissa. Maastamuuttojen määrä kalenterivuodessa on jäänyt alle 12 000 muuton edellisen kerran 1990-luvun lopulla ja vuonna 2010. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia reilut 9 000 ja maastamuuttajista noin 7 500.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Väkiluku nousi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi vajaalla 14 000 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, noin 3 500 hengellä. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään yli 1 700 henkeä. Kymenlaakson väkiluku pieneni yli 1 600 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio.
Maaliskuussa 2017 samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi lakiuudistuksen myötä. Viime vuonna samaa sukupuolta olevat parit solmivat 397 avioliittoa, joista 273 oli kahden naisen ja 124 kahden miehen avioliittoja.