Muutosjohtaja sanoo Vapaavuoren kaupunkikapinan haitanneen maakuntauudistuksen valmistelua – "Joudumme sammuttelemaan tulipaloja"

Hämäläisiä pidetään yleensä verkkaisina ja hieman saamattomina, sellaisina kuin 1970-luvun Tankki täyteen -sarjan huoltoaseman omistaja Sulo Vilén.

Maakuntauudistuksen Tampereelta pääkaupunkiin tuoma muutosjohtaja Kari Hakari tunnustautuu identiteetiltään hämäläiseksi. Hitaus ei muutosjohtamisessa kuitenkaan käy laatuun.

Tamperelaisia ei hitaudesta edes sovi syyttääkään, sillä parhaillaankin ratikkakiskoja vetävässä kaupungissa on aina osattu tehdä päätöksiä.

Sama ennakkoluulottomuus näkyy Hakarin mukaan myös sote- ja maakuntauudistuksessa.

– Kun Uusimaa miettii riskejä, me mietimme siellä Pirkanmaalla mahdollisuuksia. Eli mitä tällä voisi saada aikaiseksi, eikä niin päin, mikä tässä on uhkana, Hakari summaa.

Hakari siirtyi viime syksynä sosiaali- ja terveysministeriön puolelta valtiovarainministeriöön maakuntauudistuksen muutosjohtajaksi.

– Maakunnissa orkesteri soittaa itse asiassa aika hyvin. Kaikissa maakunnissa on hyvä vauhti päällä, Hakari vakuuttaa.

Sote- ja maakuntauudistusta lykättiin viime kesänä vuodella. Hakarin mukaan vuoden lisäaika ei ole helpottanut valmistelua kaikilta osin, koska lakeja ei ole vieläkään. Jotkut asiat on hänen mukaansa jätettävä joka tapauksessa vasta toimeenpanon aikana tehtäviksi.

– Sen takia uskon edelleen, että aika riittää, kunhan saataisiin kesän aikana täysillä ryhdyttyä hommiin. Siinä on kuitenkin puolitoista vuotta aikaa vielä.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren lietsomasta suurten kaupunkien kapinasta on Hakarin mukaan ilman muuta ollut valmistelulle haittaa.

– Yksi haitta siitä on, että joudumme sammuttelemaan tulipaloja. Eli vastailemaan väitteisiin ja kysymyksiin, joita ei pystytä todistamaan oikeaksi eikä vääräksi ennen kuin se toimeenpanon kautta nähdään.

Näkemättä onkin vielä paljon, tietojärjestelmien yhteensovituksesta lähtien. Kuntien työntekijöiden massasiirrosta maakuntien palvelukseenkin puhutaan julkisuudessa yllättävän vähän, minkä Hakarikin on pannut merkille.

Muutosjohtaja arvelee, että näin ei jatku enää pitkään. Kun väliaikaishallinnot alkavat koota nimilistoja uusiin organisaatioihin, alkaa tapahtua.

– Tämä on vähän kuin tyyntä myrskyn edellä, ja syynä pidän erityisesti sitä, että se tieto on vielä siellä luovuttavissa organisaatioissa. Tämä ei voi näin helposti mennä, tämä on niin kriittinen kysymys.

Muutosvaiheessa joudutaan toteuttamaan myös palkkojen harmonisointi.

– Joka tapauksessa palkkataso nousee harmonisoinnin myötä, mutta kuinka paljon, se on tietysti iso kysymys.

Joka tapauksessa palkkataso nousee harmonisoinnin myötä.

Kari Hakari

Maakunnat tarvittiin sote-uudistuksen hallinnolliseksi kehikoksi. Hallintotieteistä tohtoriksi väitellyt Hakari myöntää, että kansalaisissa maakuntamalli ei ehkä herätä alkuvaiheessa suurta innostusta.

– Kun julkinen keskustelu on mitä on, niin kyllähän mielikuva on se, että tämä on joku ylimääräinen hallintohumppa, josta ei oikein tiedetä, mitä tämä on.

Hakari myöntää, että ilman sotea maakuntahallintoa tuskin tarvittaisiin nyt toteutettavassa muodossa niille annettavien palvelujen järjestämiseen. Hän arvelee, että osa valmistelijoista näkeekin uudistuksen poliittisena päätöksenä, jossa ei paljoa järkeä ole.

Hakari sanoo itselläänkin olleen alun perin samansuuntaisia ajatuksia. Käsitys kuitenkin muuttui Pirkanmaan maakuntavalmistelussa, kun kokonaiskuva maakunnan asukkaiden sisäisestä eriarvoisuudesta sotepalveluissa hahmottui.

– Maakuntatason sote-palvelujen järjestäminen on itse asiassa ihan järkevä kokonaisuus.

Maakuntien vallasta suurin osa tulee paikallishallinnosta keskittämällä, ei keskusvaltaa hajauttamalla, kuten maailmalla yleensä tehdään.

Hakarin mielestä olisi hyvä, jos uudistuksen myötä syntyisi alueellisia suoran demokratian muotoja.

– Se on maakunnan ratkaistavissa, ja aika näyttää. Kyllähän tämä kehityssuunta on jo kunnissa ollut näkyvissä, että näitä syntyy, ja minä uskon, että niitä tulee syntymään entistä enemmän tässä maakuntatilanteessa.

Hakarin mukaan mielikuva alueidensa edustajien muodostamista maakuntavaltuustoista on tietyllä tavalla väärä. Valtuustot ryhmittyvät poliittisesti, asiat ovat yleensä koko maakuntaa koskevia ja rintamalinjat enemmänkin poliittisia kuin alueellisia.

– Alueellisia kysymyksiä ja jännitteitäkin siellä toki on, vaikkapa nyt palveluverkkokysymyksiä.

Maakuntatason sote-palvelujen järjestäminen on itse asiassa ihan järkevä kokonaisuus.

Kari Hakari

Verotusoikeuden jättäminen pois maakunnilta on Hakarin mielestä tässä vaiheessa perusteltua tuottavuuden, tehokkuuden ja säästöjen synnyttämisen nimissä. Muutosvaiheeseen liittyvä kustannusten nousu johtaisi helposti kokonaisveroasteen nousuun.

–Pidemmällä aikavälillä uskon kyllä siihen, että jos tämä maakunnan ja valtion vuoropuhelu saadaan perustumaan muuhunkin kuin rahankäyttöön, niin verotusoikeus on mahdollinen jollakin aikavälillä.

– Mutta ei ihan nyt heti. Kyllä varmaan muutamat vaalit käydään tällä mallilla, hän arvioi.

Maakunnat saavat rahapottinsa valtiolta ilman sen kummempia korvamerkintöjä. Mutta kuinka varmistetaan, etteivät kaikki rahat mene soten pyörittämiseen?

Hakari myöntää, että asiassa pitää luottaa hyvään johtamiseen ja poliittisiin valintoihin.

– Kiinnostavaa on tosiaan nähdä se. Meillä ei ole vielä näyttöä, syntyykö siinä tilanne, että joudutaan käyttämään rahat vaikka erikoissairaanhoitoon, ja sitten jäävät hoitamatta ennaltaehkäisyt ja tieverkko.

Hakarin mukaan keskeinen kysymys riskin hallinnassa ei ole vain maakunnan johtaminen, vaan myös maakunnan ja valtion vuoropuhelun pitää olla jatkuvaa. Valtion pitää olla kartalla muuttuvista tilanteista, vaikkapa väestörakenteen isoista muutoksista.

– Ettei voi olla niin, että loppuvuodesta kerrotaan valtiolle, että nyt ne rahat loppuivatkin jo.

Hakari arvelee, että äänestysaktiivisuuden kannalta ensimmäiset maakuntavaalit voivat olla hankalat, kun uusia maakuntia ei oikeastaan vielä ole olemassa.

– Kyllä se varmaan niin on, että suuri osa ihmettelee, mitä ihmettä tämä on.

Hakarin mukaan tilanne kuitenkin muuttuu, kun toiminta lähtee pyörimään ja nähdään, mitä varten maakunta on olemassa ja mitä se tekee.

Hakarin mielestä maakuntavaaleissa ehdolla olevilla pitäisi olla hyvä konkreettinen aineisto siitä, mistä maakunta päättää.

– Kun aletaan ymmärtää, että se päättää siitä, ketkä saavat palveluita, minkätasoisia, minkälainen on palveluverkko, missä palvelupisteessä ne annetaan tai mitkä ovat ne kriteerit, joilla pääsee kotihoidon piiriin, niin ovat ne ihan valtavia asioita.

Hakari muistuttaa, että sote-asiat ovat olleet kiinnostavimpia kysymyksiä kunnissakin rakentamisen, teiden tai investointien rinnalla.

– Siinä mielessä luulisi, että kiinnostusta löytyy, mutta se alku on tässä hankala.

Kansanedustajien ehdokkuus maakuntavaaleissa on herättänyt keskustelua, vaikka jääviysongelmaa asiassa ei sinänsä ole.

– Epäilen, että aikaa myöten se jakautuu niin, että siellä ovat kuntapoliitikot ja maakuntapoliitikot erikseen, molempiin ei välttämättä lähdetä. Sinänsä uskon kyllä, että ne, jotka pyrkivät eduskuntaan, lähtevät maakuntavaaleihin, koska vaalipiiri on sama.

Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 11.5. Lehden voi tilata täältä.