Rantasaunojen rakentamisesta kova haloo – Kiista ratkennee vasta oikeudessa
Vuodenvaihteessa tuli voimaan uusi laki, jonka myötä saa rakentaa alle 30 neliön rakennuksen ilman rakentamislupaa. Kylkiäisenä muuttui se, että kunnat eivät saa kukin määrätä enää rakennusjärjestyksessään, miten lähelle rantaa pienen rakennuksen kuten saunan saa pystyttää.
Rantasaunojen paikka näyttää muodostuneen nopeasti kuumaksi perunaksi, kun kuntapuoli asettui neliraajajarrutukseen. Asian odotetaan etenevän korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta kunnissa on saatettu keksiä keino, jolla koko muutos vesittyy.
– Olemme lähteneet Kuntaliitossa nyt ohjeissamme siitä, että kunta voi ja saa uuden lain aikana määrittää haluamaansa metrimäärään asti ranta-alueen, jossa säilytetään puusto. Vain puiden harventaminen on sillä alueella sallittua. Toinen tämän ranta-alueen tavoite on estää jätevesien ohjaaminen suoraan rantaan, kertoo erityisasiantuntija Paula Mäenpää Kuntaliitosta.
Liitto ei suosita kuntia määrittämään luvasta vapautetun rantarakennuksen pienintä etäisyyttä vesirajaan esimerkiksi 20 metriksi. Jos kuitenkin ranta-alueen puuston syvyydeksi määrätään 20 metriä rannasta, tuo ajanee täysin saman asian.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä kertoo, että lainmuutosta ”väännettiin monella eri tavalla rautalangasta”.
– Eduskunnan tavoitteena oli nimenomaan se, että kunnat eivät rajoittaisi enää kuntakohtaisessa rakennusjärjestyksessä, miten lähelle rantaa enintään 30 neliön talousrakennuksen saa tehdä. Rakentamisen vapauttaminen oli poliittinen tahtotila, jota kunnilla on tarpeita estää, Martinkauppi sanoo.
Mäenpään mainitseman ranta-alueen on jo ottamassa käyttöön 15 metrin syvyisenä vihersuojavyöhykkeenä ainakin Lappeenranta, vaihtelevammalla etäisyydellä rannasta myös Puumala.
Sekä Mäenpää että Martinkauppi arvioivat, että vasta korkein hallinto-oikeus ratkaisee, kuka oli tai on oikeassa.
– Oletan, että jotkut tahot vievät asian oikeuteen. Odotan hyvin suurella jännityksellä korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisua, Martinkauppi sanoo, vaikkakin on pian haastattelun jälkeen siirtymässä ympäristöministeriön hallitusneuvoksen vakanssilta uusiin tehtäviin.
Mäenpään mukaan tulee käymään niin, että uudesta rakennusjärjestyksestä varmasti valitetaan.
– Uskon itsekin, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa testataan, mitkä ovat lainmukaiset sanamuodot.
Päädytään tuohon jaakobinpainiin tai ei, rannoilla ei kuitenkaan saa uudenkaan lain aikana rakentaa miten huvittaa. Jos kunta tekee rantakaavan tai sillä sellainen jo on, tilanne on selvä: vain kaavan mukaisesti saa rakentaa.
– Tosin kaavoitus voi kestää vuosia. Kunnille tuli nyt asiassa kiire, kun rakennusjärjestys ei enää toimi samalla tavalla kuin aiemmin, Martinkauppi taustoittaa.
Kesämökin pienin sallittu etäisyys rantaviivasta on ollut yleisesti Suomessa viime vuosina 30 metriä, rantasaunoilla puolestaan yleensä 20 ja harvemmin 15 metriä.
Vaikka pienet rakennukset vapautuivat nyt rakentamisluvasta, ne saattavat kaava-alueiden ulkopuolella silti vaatia rantatonteilla kunnan myöntämän poikkeamisluvan. Siinä kunta saa määrätä tapauskohtaisesti sopivaksi katsomansa vähimmäisetäisyyden rannasta – tai olla myöntämättä lupaa lainkaan.
– Ilman sekä rakennuslupaa että poikkeamislupaa saa rakentaa rantatontille vain, jos on määrä tehdä enintään 30 neliön rakennus ja tontilla on jo aiemmin rakennettu mökki tai muu päärakennus, Mäenpää summaa.
Kuntaliiton erityisasiantuntija korostaa lisäksi yhtä asiaa:
– Kun laissa on nyt vapautettu luvanvaraisuudesta asioita, tuo ei tarkoita, etteivätkö määräykset voisi koskea myös niitä.
Ylipäänsä vuodenvaihteen uudistus lisäsi Mäenpään mukaan riskiä sille, että maallikko rakentaa tavalla, jota joudutaan myöhemmin muuttamaan tai purkamaan.
Kuntaliitto ohjeistaa rantarakentamista laatimassaan mallirakennusjärjestyksessä.