Mitä tarkoittaa globaali kauppasota ja mitä seurauksia sillä olisi?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julistamien uusien tuontitullien perustaso on kymmenen prosenttia, ja EU:lle Yhdysvallat asettaa 20 prosentin tuontitullin. Monille mailla erityisesti Aasiassa on asetettu tätäkin hurjemmat, useiden kymmenien prosenttien tullit.
Esimerkiksi Kiinasta tuotaviin tuotteisiin kohdistetaan yli 50 prosentin tullimaksut, kun mukaan lasketaan jo aiemmin määrätyt tullit, kertoo BBC.
Presidentti Trump on perustellut tullejaan historiallisten epäreiluuksien korjaamisena ja syyttänyt kauppakumppaneita Yhdysvaltojen hyväksikäytöstä. Trumpin mukaan tulleilla tuodaan teollista tuotantoa takaisin Yhdysvaltoihin.
Moni pitää tullipäätöstä täyslaidallisena, jolla aloitetaan globaali kauppasota.
Kauppasota on äärimmilleen viety versio protektionistisesta kauppapolitiikasta, jossa valtio pyrkii tukemaan tiettyjä aloja ulkomaiselta kilpailulta – esimerkiksi rajoittamalla ulkomaisten tuotteiden ja palveluiden pääsyä markkinoille tai määräämällä näille suojatulleja, jotka parantavat kotimaisten yrittäjien kilpailukykyä.
Useimpien ekonomistien mukaan korkeat ja laaja-alaiset tullit ovat taloudelle haitallisia ja kärjistyvät kauppasodat ovat tuhoisia kaikille osapuolille talouksille.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen muistuttaa, että edellisen kerran Yhdysvaltojen tullitaso on ollut näin korkealla tasolla 1930-luvulla.
– Silloin tullien merkittävä nostaminen oli yksi tekijä, joka pahensi suurta 1930-luvun lamaa, Korhonen sanoo.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu elättelee toivoa, että varsinainen kauppasota pystyttäisiin yhä välttämään.
– Toivon kovasti, että se ei seuraa ja lähdettäisiin vielä jossain määrin rakentavassa hengessä neuvottelemaan, mutta kyllä tietysti kannanotot ovat olleet aika kovia kauppakumppaneilta.
Koivun mukaan uhkana on kaikille tuhoisa tullikierre.
Voiko Trumpin toimista seurata pahimmillaan globaali talouskriisi ja lama?
– Kyllä voi tulla. Se on ehdottomasti se pahin skenaario, joka tässä on täysin mahdollinen. Se ei ole meidän perusskenaario, mutta ei sitä voi pois sulkea, Koivu sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori sanoo, että tässä tilanteessa kaikki kärsivät.
– Hyvinvointiin, kansainväliseen työnjakoon ja globaaleihin arvoketjuihin liittyvät vahvuudet ollaan katkomassa näillä tulleilla, Vuori kiteyttää.
Onko tulleista mitään hyötyä tai valoisaa puolta maailmantaloudelle?
– Ei äkkiseltään oikeastaan tule mieleen. Jos tulleja asetetaan jotakin kehittyvää toimialaa suojaamaan, voi tietyn maan näkökulmasta olla hyödyllisiä vaikutuksia pidemmällä aikajänteellä. Eli jos ajatellaan jotain kehittyvää taloutta. Mutta kun puhutaan tällaista yleisluonteisista ja laaja-alaisista tullimuutoksista, niin on vaikea nähdä tässä mitään myönteistä, OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.
– Suoraan sanoen en näe. Ymmärrän, jos tässä taustalla on suurvaltojen kilpailua, jossa länsimaiden täytyy vahvistaa omaa teollista pohjaansa, mutta tällaiset hyvin nopeat liikkeet toiseen suuntaan aiheuttavat enemmän häiriöitä kuin onnistuvat korjaamaan näitä valuvikoja. Vaikea tästä on positiivisia puolia kaivaa, Koivu sanoo.