Mitä kunnat voisivat tehdä, jos koronavirus alkaisi levitä Suomessa – Katso, mitä viranomaiset vastaavat
Uudentyyppinen koronavirus on viime päivinä levinnyt nopeasti myös Kiinan ulkopuolella. Esimerkiksi Italiassa on eristetty jo lukuisia paikkakuntia viruksen leviämisen estämiseksi.
Kysyimme viranomaisilta, millaisia suunnitelmia Suomessa on tehty taudin leviämisen varalta. Vastaajina ovat valmiusjohtaja Pekka Tulokas ja ylilääkäri Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Mitä Suomessa pystytään tekemään, jos koronavirus alkaa levitä täällä?
Tulokas: Meillä on tartuntatautilainsäädäntö, jonka mukaan toimitaan ja jonka mukaan suunnitelmat on tehty. Materiaalista valmiutta on jo tarkasteltu, ja myös lisähankintoja on tehty. Määriä ei voi avata. Verrattuna moneen muuhun maahan Suomen varautumistaso on hyvä.
Mitä tarvikkeita on hankittu tai varastossa?
Tulokas: Hoitohenkilöstön tarvitsemia varusteita. Painopiste on siinä, että hoitohenkilöstö pystyy toimimaan tehokkaasti. Myös tämän vuoden puolella on tehty hankintoja.
Ekholm: Henkilöstön tarvitsemia suojavarusteita kuten hengityssuojaimia, visiirejä, suojavaatteita. Tätä virusta vastaan ei toistaiseksi ole olemassa spesifisiä lääkkeitä tai rokotteita, mutta sairauden oireita ja jälkitauteja voidaan hoitaa. Koronavirukseen vakavammin sairastuvat ovat saaneet keuhkokuumeen. Jos viruskeuhkokuumeen lisäksi potilaalle tulee bakteeri-infektio, tähän on olemassa antibiootteja. Meillä on lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmä, ja terveydenhuollon toimintayksiköillä, sairaanhoitopiireillä sekä huoltovarmuuskeskuksella on myös varastoja.
Paljonko mahdollisille koronapotilaille on hoitopaikkoja ja eristyspaikkoja?
Tulokas: Tarkoista määristä en voi puhua. Meillä on eritasoisia eristystiloja. Niitä pystytään perustamaan tarvittaessa lisää.
Missä tilanteessa alettaisiin rajoittaa ihmisten liikkumista? Kuka tekee päätöksen?
Ekholm: Tartuntatautilain mukaan varautuminen on ensi sijassa kunnan asia. Jos toimenpide koskee yksittäisiä ihmisiä, kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää henkilön eristyksiin tai karanteeniin. Tartuntatautilaki mahdollistaa rajoituksia yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi, eli voidaan päättää esimerkiksi oppilaitosten ja päiväkotien sulkemisesta tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Jos kyseessä on laajempi tapaus, päätöksen tekee kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin, joka on sitten jokin lautakunta vähän kunnasta riippuen. Jos rajoituksia tarvitaan useamman kunnan alueella, aluehallintovirasto tekee päätökset.
Entä missä tilanteessa voitaisiin rajoittaa matkustamista Suomesta ulkomaille tai päinvastoin?
Ekholm: Tähän saakka Suomi on noudattanut WHO:n ohjeita. Matkustusrajoitukset, varsinkin maahantulotarkastukset, ovat Euroopan tautiviraston arvion mukaan aika tehottomia. Tehokkaampaa on seuloa epidemia-alueilta lähteviä ihmisiä.
Saavatko viranomaiset lisää toimivaltuuksia, jos epidemia alkaa levitä?
Ekholm: Viranomaiset toimivat hyvin pitkälle normaalin lainsäädännön ja normaalien toimivaltuuksien pohjalta. Meidän yhteiskuntamme lähtee liikkeelle siitä. Epidemian aikana tehostetaan normaalia toimintaa. Se olisi jo hyvin poikkeuksellinen tilanne, että valmiuslaki tulisi voimaan.