Minuutin välein räjähdelleet pommit tappoivat 191 ihmistä aamuruuhkassa – Pääministeri valehteli syyllisestä vaalivoiton toivossa
Se oli ihan tavallinen torstaiaamu. Ihmiset kiiruhtivat töihinsä ja opiskelupaikkoihinsa Espanjan pääkaupungissa Madridissa. Lapset suuntasivat kouluun.
Oli aamuruuhka niin kuin nyt miljoonakaupungissa aina arkisin. Elettiin maaliskuun 11. päivän aamua vuonna 2004.
Kello 7.37 räjähti. Madridin keskustan päärautatieasemaa Atochaa kohti matkanneeseen lähijunaan oli tehty pommi-isku.
Minuutin päästä räjähti taas. Siitä minuutti ja taas räjähdys. Täpötäysissä junissa tai juna-asemilla räjähti kaikkiaan kymmenen pommia. Iskuja tehtiin neljään junaan. Kolme pommia jäi räjähtämättä.
Madridin aamuun levisivät kauhu, paniikki ja avunhuudot. Neljä junaa oli murskana, rojua ja sirpaleita oli lennellyt sinne tänne. Satoja ihmisiä makasi kaiken sotkun keskellä kuolleina tai loukkaantuneina. Ambulanssien, paloautojen ja poliisiautojen pillit ulvoivat.
Madridin junapommi-iskuissa kuoli 191 ihmistä. Loukkaantuneita oli 2 050.
Iskut sattuivat herkkään aikaan, sillä Espanja oli juuri valmistautumassa parlamenttivaaleihin. Vaalit järjestettiin vain muutama päivä tuhoisien juna-iskujen jälkeen.
Konservatiiveja edustava pääministeri José Maria Aznar haki vaaleissa jatkokautta. Kisa sosialistien Jose Luis Rodriguez Zapateroa vastaan oli kuitenkin tiukka.
Aznarin hallitus tuomitsi Madridin iskut heti tuoreeltaan. Syylliseksi leimattiin baskiterroristijärjestö ETA, vaikka todisteita sitä vastaan ei löytynyt. ETA myös kiisti olevansa iskujen takana.
Aznar lupasi vaalien alla kovia toimia iskujen tekijöitä vastaan.
Sunnuntaina 14. maaliskuuta 2004 pidetyissä vaaleissa sosialistit veivät kuitenkin voiton. Zapaterosta tuli pääministeri.
Zapatero ilmoitti pian valintansa jälkeen vetävänsä Espanjan joukot Irakin sodasta. Lupauksen asiasta hän oli antanut jo vaalikampanjassaan, ennen Madridin iskuja. Yleinen järkytys kuitenkin vain lisäsi espanjalaisten tahtoa jättää kiistanlainen Irakin operaatio kesken. Madridissa järjestetyissä muistotilaisuuksissa ja surumarsseissa vastustettiin avoimesti myös Irakin sotaa.
Pommi-iskujen tutkinnassa Aznarin hallituksen toimista alkoi selvitä kiusallisia tietoja.
Terrori-iskun takana ei suinkaan ollut syylliseksi leimattu ETA, vaan jäljet viittasivat yhä selvemmin islamistiterroristien suuntaan.
Pari viikkoa iskujen jälkeen viranomaiset saivat estettyä tuhoisan iskun AVE-suurnopeusjunaan. Seuraavana päivänä poliisit tekivät hyökkäyksen epäiltyjen asuntoon Madridin eteläpuolella sijaitsevassa Leganesin kaupungissa.
Epäillyt räjäyttivät poliisin rynnäkön yhteydessä koko rakennuksen. Epäillyt kuolivat. Heidän lisäkseen menehtyi yksi poliisi.
Tutkimuksissa selvisi, että Leganesin räjähdyksen, AVE-suurnopeusjunan pommitusyrityksen ja Madridin tuhoisien pommi-iskujen räjähteet olivat kaikki samaa tyyppiä. Leganesin räjähdyksessa kuolleet epäillyt todettiin syyllisiksi sekä Madridin iskuihin että AVE-suurnopeusjunan iskuyritykseen.
Epäiltyjen taustalta löytyi marokkolainen ääri-islamistinen ryhmittymä, jolla oli yhteyksiä terroristijärjestö al-Qaidaan.
Tieto oli erittäin kiusallinen Aznarille ja hänen hallitukselleen. Oliko islamistien osuutta iskuihin peitelty tahallaan? Sitä Espanjassa oli epäilty jo pari päivää iskujen jälkeen.
Espanjassa perustettiin virallinen komitea, jonka tehtävänä oli tutkia Madridin iskuja ja Aznarin hallituksen toimia.
Selvityksessä paljastui, että sekä Aznar että useat hänen hallituksensa ministerit olivat leimanneet ETAn tietoisesti syylliseksi, vaikka heillä oli samaan aikaan ollut tieto, että iskujen takana olivat todennäköisesti islamistit.
Syy tietojen vääristelylle oli se, että Aznar tuki Irakin sotaa ja Espanjan joukkojen lähettämistä operaatioon. ETAa syyllistämällä Aznar halusi kääntää juuri vaalien alla suuren yleisön huomion pois islamistiterrorismin mahdollisuudesta.
Komitean loppuraportissa todettiin, että Aznarin hallitus oli syyllistynyt tietojen manipulointiin vaalivoiton toivossa. Komitean mukaan hallitus oli myös laiminlyönyt julkisen turvallisuuden tiedottaessaan ETAn olevan vastuussa iskuista, vaikka he tiesivät iskun tekijöiden olevan islamistiterroristeja.