Ministeriöt hätistelevät valkoposkihanhia toistensa riesaksi – ”Tässä on todella vahva pallottelun maku”
Valkoposkihanhista väännetään yhä kättä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kesken.
Hanhikysymystä käsiteltiin torstaiaamuna eduskunnan ympäristövaliokunnan aiheesta järjestämässä kuulemisessa.
Molemmat ministeriöt haluavat hanhien mahdollisen suojametsästyksen toistensa tonteille, MMM luonnonsuojelulain ja YM metsästyslain puolelle.
– Tässä on todella vahva pallottelun maku eri ministeriöillä, kuulemiseen osallistunut maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) puuskahti.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) selvitti, että luonnonsuojelulain tarkoitus on huolehtia nimenomaan luonnonsuojelusta.
– Näen ristiriitaisena, jos luonnonsuojelulakiin otetaan metsästysasioita. Jos lähdetään tällaiseen suojametsästystyyppiseen, sen pitäisi olla metsästyslaissa.
Suojametsästyksessä hanhia saisi ampua rajoitetusti pelloilta sadon suojelemiseksi.
Mikkosen mukaan luonnonsuojelulain puolella kyse olisi ”lupa tappaa” -mallista, lupa hävittää joku tietty yksilö.
Suojametsästyksen vuoksi luonnonsuojelulakiin pitäisi Mikkosen mukaan ottaa mukaan valtavasti metsästyslaissa olevia asioita tai viittauksia.
Mikkosen luonnonsuojelulain piirissä ajatuksena on myös, että poikkeusluvalla tapettuja rauhoitettuja eläimiä ei saa hyödyntää, esimerkiksi syödä. Riistalajina tämä olisi Mikkosen mukaan mahdollisempaa.
Myönnetyissä hanhentappoluvissa oli hänen mukaansa määritelty, että linnut jätettäisiin pellolle pelotteeksi.
– Seurataan, miten tehokas karkotuskeino se on ja onko sillä vaikutusta.
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari MMM:stä sanoi ministeriönsä kannan olevan aivan toinen.
– Jos laji tulisi riistalajiksi, se pitäisi kuitenkin rauhoittaa.
MMM:n mielestä poikkeuslupien joustavoittaminen pitäisi tehdä nimenomaan luonnonsuojelulain piirissä sallimalla lupa suoraan joillekin henkilöryhmille lentoasemat mukaan lukien.
Jos laji siirrettäisiin riistalajiksi, poikkeuslupien myöntäminen, kannanseurannan vastuu ja vahinkojen estäminen siirtyvät riistahallinnolle ja korvausten maksaminen ympäristöministeriön hallinnonalalta loppuu, Laanikari huomautti.
Laanikarin mukaan näin kävi esimerkiksi, kun naakka otettiin pois luonnonsuojelulain puolelta.
– Näin tulee käymään valkoposkihanhenkin osalta.
Mikkonen muistutti, että naakka siirrettiin rauhoittamattomiin lajeihin, jolloin vahinkoja ei korvata.
– Valkoposkihanhi rauhoitettaisiin, jolloin korvauksia voitaisiin edelleen maksaa.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) näki, että tilanne hanhivahinkoalueilla on katastrofaalinen ja tilat ovat menossa konkurssiin.
–-Satojentuhansien vahinko per tila on mahdollinen.
Hoskonen sanoi kuuleensa erään viljelijän kommentoineen, että ”jos tämmöisiä vahinkoja tulee, niin tilahan jää, mutta lainhuutopapereissa vaihtuu omistajan nimi”.
Mikkosen mukaan valkoposkihanhen metsästys olisi mahdollista Viron ja Ruotsin mallilla suojametsästyksenä pelloilta, joilla on korjaamaton sato. Suojametsästyksen saalismäärät eivät kuitenkaan voi olla suuria.
– Ajatus on että linnut saadaan siirtymään sellaisille alueille, joissa ne eivät aiheuta vahinkoa korjaamattomalle sadolle.
Mikkosen mukaan suojametsästys Viron ja Ruotsin mallilla todennäköisesti karkottaisi lintuja pelloilta ja vähentäisi merkittävästi vahinkojen määrää. Hän sanoi keskustelleensa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa mahdollisuuksista edetä suojametsästyksen osalta nopeasti.
– Jos halutaan suojametsästystä, se pitää tehdä metsästyslain puolella.
Mikkosen mukaan nopein tapa on säätää laji riistalajiksi ja säilyttää oikeus korvauksiin vahingoista. Ministerin mukaan hanhia ei voida ampua niin paljon, että vahinkoja ei aiheutuisi.
Koska valkoposkihanhi on viisas ja oppiva eläin, karkotustoimien, kuten erilaisten pelättimien teholla on rajansa.
– Hetken se aina tehoaa, mutta sitten opitaan.
Siksi tarvitaan Mikkosen mukaan myös keinoja suojata tiettyjä alueita ja paikkoja, joissa linnut voivat olla rauhassa.
Mikkosen mukaan ruokintapellot ovat varmasti yksi osa ratkaisua, joiden perustamiseen MMM haluaa myös tukea seuraavalla maataloustukikaudella.
