Ministeri Rehula: Sotessa seuraavalle rastille – keskeiset tavoitteet ennallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset julkistettiin keskiviikkona 29.6.

Tavoitteena on, että asiasta saadaan hallituksen esitys marras-joulukuussa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula muistuttaa, että keskeiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa ovat pysyneet jo pitkään samoina.

Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun pysäyttäminen ja ammattilaisten saaminen kaikkialle maahan. Keskeistä on myös palvelujen saatavuuden varmistaminen ja terveyden eriarvoistumiskehityksen katkaiseminen.

– Käsissämme on lakikokonaisuus, joka antaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteille uudet perustat ja uudistaa järjestelmän tälle vuosituhannelle, Rehula sanoo.

Rehulan mukaan lakiluonnoksessa annetaan myös riittävästi liikkumavaraa tehdä paikallisesti järkeviä ratkaisuja eri alueilla.

– Olemme päässeet seuraavalle rastille. Maali on kartalla selkeä. Välillä olemme olleet upottavallakin suolla, mutta eteenpäin on päästy ja päästään myös jatkossa, Rehula kuvaa prosessia.

Muutoksen ytimessä on sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio eli yhteensovittaminen, jonka tavoitteena ovat sujuvat palveluketjut ja raja-aitojen madaltaminen niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin perus- ja erikoistason palveluissa.

– Yhteensovittamista ei ole kansallisella tasolla tehty tässä laajuudessa missään päin maailmaa, joten uudistus herättää kansainvälistä kiinnostusta erityisesti tästä näkökulmasta, Rehula toteaa.

Toinen kivijalka on sote-järjestäjien vahvistaminen, mikä toteutetaan siirtämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille.

– Kun erilaisia sote-organisaatioita on nykyisen lähes 200 sijaan jatkossa 18, tehokkuutta, selkeyttä ja kykyä sovittaa yhteen erilaisia asioita saadaan huomattavasti lisää. Yhteistyötä tehdään myös maakuntien välillä niissä asioissa, joissa se on tarpeen.

Tulevaisuudessa myös terveyden edistämisellä on nykyistä suurempi rooli toimintatapoja ja rahoitusta myöten, ministeri korostaa.

Uutena elementtinä aikaisempien vaalikausien sote-valmisteluun verrattuna on asiakkaan laajan valinnanvapauden ulottaminen perustason palveluihin ja soveltuvin osin erityistason palveluihin.

– Valinnanvapauteen luodaan uniikki, suomalainen malli, joka sopii meidän järjestelmäämme, ja jossa kustannukset eivät pääse karkaamaan. Osa mallia tulee olemaan toimiva asiakas- ja palveluohjaus, ministeri Rehula sanoo.

Suomalaisessa mallissa valinnanvapauden toteuttamisen päälinjat ovat perustason palveluissa väestövastuulla toimiva sosiaali- ja terveyskeskus, suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema, jolta saa vain tietyt perustason palvelut, palveluseteli sekä henkilökohtainen budjetointi, joka antaa uusia mahdollisuuksia koota erilaisia palvelukokonaisuuksia valinnanvapauden piiriin ja samalla vahvistaa käyttäjän osallistumismahdollisuuksia ja saada integroituja palveluita.

– Hallituksen ehtona on, että valinnanvapausmallin pitää tarjota myös pk-yritysten ja kolmannen sektorin toimijoille tosiasialliset mahdollisuudet palveluiden tarjoamiseen.

Tämän toteutumiseksi Rehula painottaa, että kokonaisuuteen on kuuluttava myös suhteellisen pieniä palveluyksiköitä sekä joustavia palvelun hankkimisen välineitä, kuten palveluseteli tai henkilökohtainen budjetointi.

Rehula painottaa, että yhteentoimivat tietojärjestelmät ja uuden tekniikan käyttöönotto ympäri maan tuovat osaltaan aivan keskeiset tuottavuushyödyt.

– Se, että tieto liikkuu, seuraa ajantasaisesti asiakasta ja on eri palveluntuottajien hyödynnettävissä, on yksi keskeisimmistä integraation edellytyksistä. Lakiin tulee vahva oikeudellinen perusta tiedon integraatiolle ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle käytännössä.