Ministeri Ranne: Junaraiteet pitäisi muuttaa kapeammiksi koko maassa – "Halutaanko me olla ikuisesti kiinni Venäjässä? Ei haluta"

Hallitus aikoo kautensa aikana linjata, missä laajuudessa ja milloin Suomessa voitaisiin muuttaa junaraiteita kapeammiksi eli siirtyä eurooppalaiseen raideleveyteen. Näin sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.). Hän itse haluaisi kapeammat raiteet pitkällä aikavälillä koko Suomeen.

Linjausta vaatii EU-asetus, jonka mukaan jäsenmaiden tulee selvittää, suunnitella ja edistää eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymistä. Suomen raiteet ovat Venäjän vallan ajalta periytyen noin 90 millimetriä eurooppalaista raideleveyttä leveämpiä.

Ministeri Ranne katsoo, että raiteisiin ei kannata siirtyä vain vähän vaan kokonaan.

– Kyllä minä näen, että se on kuitenkin isossa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä se tavoite. Markkinoiden pitää olla yhteiset ja raideleveyden pitää olla yhteinen, Ranne sanoo.

Ranne kommentoi asiaa toimittajille tiedotustilaisuuden yhteydessä tiistaina. Tiedotustilaisuus koski Pohjoismaiden liikenneministereiden epävirallista kokousta, jonka yhtenä aiheena raideleveys oli.

Aiemmin Ranne puhui raideleveyksistä esimerkiksi MTV:llä toukokuussa.

Suunnittelun on tarkoitus alkaa pohjoisesta. Hallitus päätti huhtikuun puoliväliriihessään 20 miljoonasta eurosta hankkeelle, jossa aloitetaan suunnittelu eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta Ruotsista Suomeen.

Rail Nordicaksi eli Pohjolan radaksi nimetty hanke on ministeriön mukaan miljardiluokan pitkän aikavälin hanke. Ensi vaiheessa suunniteltaisiin yhteys Haaparanta–Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin asti, myöhemmin muuta Pohjois-Suomea.

Ministeriön mukaan uusien raiteiden rakentaminen ”Pohjois-Suomen perukoilta” Ouluun saakka maksaisi arviolta yli 1,5 miljardia euroa.

Tästäkin voi päätellä, että raiteiden vaihtaminen koko Suomeen maksaisi valtavasti. Ministeri Ranne perustelee hanketta turvallisuudella ja sotilaallisella liikkuvuudella, mistä Pohjoismaiden ministerit juuri tiistaina kokoustivat. Ranteen mukaan myös elinkeinoelämä hyötyisi.

– Siellä on paljon potentiaalia. Voimme jäädä historiaan sellaisena hallituksena, joka jätti käyttämättä tilaisuuden tai teki sen rohkean ja Suomen kannalta välttämättömän päätöksen, että siirrytään.

Ranteen mukaan rahoitusta voitaisiin saada EU:sta.

– Kerran tulee Suomessa sellainen mahdollisuus, että EU:sta tullaan tarjoamaan meille rahaa. Tämä on tämmöinen putsaa pöytä -kortti. Nyt kerrankin meillä on mahdollisuus siihen, että saamme isoja EU-rahoja. Ei meillä ole aikaisemmin ollut tällaista tilannetta, eikä se tule ihan heti vastaan.

Ranteen mukaan iso potti olisi esimerkiksi, jos rakentamistyöhön saataisiin EU-rahoitusta 30 prosenttia. Tämänkin jälkeen kustannukset toki olisivat merkittävät Suomelle.

Moni voi ymmärtää sotilaallisen liikkuvuuden hyödyt hyvin Pohjois-Suomen kannalta. Mutta mitä hyötyä eurooppalaisesta raideleveydestä olisi Etelä-Suomeen?

Ranne kehottaa katsomaan karttaa.

– Halutaanko me olla ikuisesti kiinni Venäjässä? Ei haluta, Ranne sanoo.

Ranteen mukaan Suomi ei voi jäädä ”punaiseksi alueeksi”, kun Baltiassakin rakennetaan Rail Baltica -rataa eurooppalaisella leveydellä.

Ranne toteaa, että muutos ei toki voi tapahtua kerralla. Hänen mukaansa hallituksen täytyy esimerkiksi linjata, rakennettaisiinko alkuvaiheessa rinnakkaisia raiteita.

Vuonna 2023 liikenne- ja viestintäministeriön selvitys päätyi tulokseen, että koko suomalaisen TEN-T-verkon muuttamisesta eurooppalaiselle leveydelle olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. TEN-T-verkolla tarkoitetaan Euroopan laajuista liikenneverkkoa, jota muun muassa EU-asetus koskee.

Nyt meneillään on uusi selvitys Väylävirastossa, raideleveyden vaihtamisesta Pohjois-Suomessa. Selvityksen päätuloksia on määrä esitellä kesäkuussa.

Helsinkiin kokoontuneet Pohjoismaiden liikenneministerit allekirjoittivat tiistaina yhteisen julkilausuman.

Lausumassa ministerit toteavat sotilaallisen liikkuvuuden, siviilivalmiuden ja huoltovarmuuden olevan tärkeää, kun maat laativat yhteistä strategiaansa liikennejärjestelmistä ja suunnittelevat omia liikennejärjestelmiään.

Keskiviikkona ministereiden on määrä keskustella merenkulun turvallisuudesta ja varjolaivastosta. Varjolaivasto kuljettaa esimerkiksi venäläistä öljyä Itämereltä ja auttaa näin Venäjää kiertämään pakotteita. Ohjelmaan kuuluu myös vierailu suomalaisella jäänmurtajalla.