Ministeri Grahn-Laasonen vastaa Purralle: "En puhuisi Suomessa velvoitetyöstä"

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei lämpene perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ehdotukselle maahanmuuttajien velvoitetyöstä.

– En puhuisi Suomessa velvoitetyöstä. Meillä puhuisin vain aktiivisesta työllisyyden edistämisestä, Grahn-Laasonen sanoo STT:lle.

Ministeri ei kuitenkaan sulje pois ajatusta siitä, että Suomeen lisättäisiin niin sanottua yleishyödyllistä työtä.

– Tavoitteena pitää olla ensisijaisesti aito työllistyminen aitoihin työpaikkoihin avoimille työmarkkinoille esimerkiksi palkkatuetun työn, nuorten työllistämissetelin tai vastaavien työkalujen avulla, Grahn-Laasonen linjaa.

Kokoomusministerin mukaan hallituksen sisällä ei ole ollut erimielisyyksiä siitä, miten sosiaaliturvaa tai työllisyystoimia tulisi kehittää. Hän toteaa puolueilla olevan kuitenkin eri painotuksia.

Ministeri sanoo, että Suomen sosiaaliturvassa on jo nyt velvollisuus ottaa vastaan työtä, jos sitä on tarjolla.

– Kokoomuksen ajattelussa se koskee kaikkia. Me emme erottele työttömiä ihmisiä heidän alkuperänsä mukaan, kun pyrimme edistämään kaikkien työllistymistä.

Niin sanottuun Tanskan malliin kuuluu korkea ja kattava työttömyysturva, laaja ja aktiivinen työvoimapolitiikka sekä matala irtisanomiskynnys.

Aihe on jälleen noussut otsikoihin Purran viitattua ”Tanskan malliin” eri yhteyksissä. Esimerkiksi viime viikolla hän sanoi, että ”sosiaaliturvaan sidottu maahanmuuttajien velvoitetyö Tanskan mallin mukaan on hyvä”.

Helmikuun alkupuolella Purra sanoi Suomen Uutisten haastattelussa, että ”velvoite sisältää yksinkertaisia tehtäviä, kuten siivousta tai risujen keräämistä, jotka eivät vie keneltäkään oikeaa työtä”.

Tanskassa työvelvoite koskee ainoastaan henkilöitä, jotka eivät täytä tiettyjä kansalaisuus- tai maassaolokriteereitä ja jotka eivät ole olleet töissä viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä vähintään kahta ja puolta vuotta.

Tanskan työvoimaviranomaisen mukaan velvoitteen voi täyttää yleishyödyllisen työn lisäksi esimerkiksi työharjoittelulla tai palkkatuetulla työllä. Lisäksi korkeintaan 37 tunnin viikkovelvoitetta voi suorittaa esimerkiksi tanskan kielen opiskelulla tai enintään neljän tunnin osalta työnhaulla.

Työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoi lokakuussa, että olisi syytä arvioida, voisiko Tanskan mallia vastaava malli tai siihen liittyviä osia sopia myös Suomeen.

Myös Grahn-Laasonen näkee, että pitkällä aikavälillä suomalaista työttömyysturvaa tulisi kehittää kohti Tanskan joustoturvaa.

– Siinä turvan ja velvoitteiden tasapaino on vahva ja yksilöltä vaaditaan paljon. Vastapainoksi yhteiskunta tarjoaa tukea ja palveluja mahdollisimman nopeaan työllistymiseen.

Petteri Orpon (kok.) hallitus on sosiaaliturvaministerin mukaan edennyt kohti pohjoismaista linjaa, kun sosiaaliturvan velvoittavuutta ja kannusteita on lisätty ja työllisyyspalvelut on siirretty kuntien vastuulle.

Maahanmuuttajien työllistymistä pyritään tukemaan muun muassa kotihoidon tuen uudistuksella ja uudella kotoutumistuella.

Tanskassa tiukat velvoitteet kulkevat käsi kädessä korkean työttömyysturvan kanssa. Grahn-Laasonen sanoo, että Suomen julkisen talouden tilanteessa ei kuitenkaan voi luvata etuuskorotuksia.

– Tanskan malli on kallis, ja näissä julkisen talouden raameissa sinne voidaan päästä vain vaiheittain palvelujen vahvistamisen osalta.