Miksi Suomessa liputetaan ruotsalaisuuden päivänä? – Tästä syystä päivä on juuri 6. marraskuuta
Suomen liput ovat liehuneet taas lauantaina lippusaloissa ympäri Suomen. 6. marraskuuta on merkattu kalenteriin vuotuisena liputuspäivänä. Syy liputukselle on ruotsalaisuuden päivä – svenska dagen.
Mutta mikä ihmeen ruotsalaisuuden päivä ja miksi Suomessa liehuvat silloin siniristiliput?
Ruotsalaisuuden päivänä juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa. Päivää on juhlittu jo vuodesta 1908 lähtien.
Ruotsin kieli on toinen Suomen virallinen kieli. Sitä puhuu Suomessa äidinkielenään vajaa 300 000 ihmistä. Jokaisella ruotsinkielisellä on Suomessa perustuslaillinen oikeus asioida ja opiskella äidinkielellään. Yksi ruotsalaisuuden päivän teemoista onkin Suomen kaksikielisyyden juhlistaminen.
Aloitteen ruotsalaisuuden päivästä teki ruotsalainen kansanpuolue kesällä 1908.
Puolueen tarkoitus oli vahvistaa ruotsinkielisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta muistuttaa myös suomalaisia laajemmin kulttuurisista yhteyksistä Ruotsiin.
Suomi kuului tuolloin keisarilliseen Venäjään. Ruotsiin Suomi oli kuulunut satojen vuosien ajan aina vuoteen 1809 saakka.
Mutta miksi juuri 6. marraskuuta?
Päivä on Ruotsin entisen kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Valloittajakuninkaana tunnettu Kustaa II Aadolf kuoli kolmikymmenvuotisessa sodassa Lützenin taistelussa 6. päivänä marraskuuta vuonna 1632. Ensi vuonna tuosta tapahtumasta tulee kuluneeksi 390 vuotta.
Kolmikymmenvuotinen sota aloitti Ruotsin suurvaltakauden. Ruotsissa Gustav Adolfsdagen eli 6. marraskuuta on ollut juhlapäivä jo 1800-luvulta lähtien. Päivään kuuluvat muun muassa kuninkaan nimeä kantavat leivokset.
Vuonna 1908 Suomi eli Venäjän sortovallan alla. Kustaa Aadolfin päivän valinnalla haluttiinkin korostaa suomalaisten yhteyttä ruotsalaiseen yhteiskuntajärjestykseen, oikeusjärjestelmään sekä uskonnonvapauteen.