Miksi muuttolinnut eivät jää pysyvästi etelän lämpöön? – Asiantuntija kertoo olennaisen syyn

Syksy on lintujen muuttopuuhien aikaa. Joukoittain ne kokoontuvat sähkölangoille tai peltoaukeille, sitten ne lentävät pois, etelän lämpöön talvehtimaan.

Ja kun kevät taas koittaa, palaavat linnut pikkuhiljaa takaisin.

Mutta miksi ne toimivat näin? Mikseivät ne jää pysyvästi etelän lämpöön asumaan, kun sinne kuitenkin täytyy palata aina syksyn tullen? Miksi ne näkevät muuttamisen kovan vaivan kaksi kertaa vuodessa?

Olennainen syy on ravinto, sanoo lintutietelijä ja yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta Suomenmaalle.

Hänen mukaansa kilpailu ravinnosta äityisi valtavaksi, jos kaikki muuttolinnut jäisivät muuttomatkan jälkeen etelään. Sellaisissa oloissa lintujen pesintä ei onnistuisi.

Kesällä Pohjolassa taas on ravintoa yllinkyllin. Vaikka ravintohuipun aika on lyhyt, kannattaa sitä varten tulla kuitenkin pesimäpaikalle.

Lehikoisen mukaan monet lintulajit ovat myös sopeutuneet pesimään juuri pohjoisilla alueilla. Se on linnuille tapa vältellä esimerkiksi petoja tai loisia, joita on enemmän lämpimämmillä alueilla.

– Muuttomatka on raskas ja aiheuttaa lisäkuolleisuutta, mutta evoluution myötä luonnonvalinta suosii parhainta strategiaa ja useilla lajeilla se on muuttaminen, Lehikoinen summaa sähköpostitse.

Syksyllä muuttolinnut puolestaan lähtevät takaisin kohti etelää, ennen kuin ruokaa ei enää ole saatavilla.

– Talvella ei yksikertaisesti moni selviä hengissä jos käyttää esimerkiksi hyönteisiä ravintonaan, Lehikoinen sanoo.

– Esimerkiksi pääskyt eivät pärjää täällä talvella, mutta kesällä niille on runsaasti ravintoa.

Hänen mukaansa muuttolintujen suhteellinen osuus kaikista pesimälinnuista kasvaa mitä lähemmäksi maapallon napa-alueita mennään. Tähän on syynä se että vuoden ajan vaihtelut ovat entistä äärevämpiä.

Lehikoisen mukaan osa lintulajeista on osittaismuuttajia. Osa yksilöistä talvehtii pesimäalueilla ja osa muuttaa.

Joinakin vuosina olosuhteet hyödyttävät enemmän talvehtijoita ja toisina taas enemmän muuttajia enemmän. Näin molemmilla tavoilla käyttäytyvät lintulajit säilyvät populaatiossa.

– Jos muuttaminen olisi selkeästi haitallisempaa (esimerkiksi huonompi hengissäsäilyvyys tai alhaisempi poikastuotto kuin pesimäalueilla talvehtijoilla), niin muuttokäyttäytyminen katoaisi ajan kanssa populaatiosta, Lehikoinen summaa.

Hänen mukaansa niin on käynyt useissa tapauksissa esimerkiksi eristäytyneissä valtamerten saarien lintupopulaatioissa, jotka viettävät vuoden ympäri samalla alueella.