Miksi keskusta vastustaa uutta Turun-rataa, Annika Saarikko?

Varjobudjetit

Keskusta on viime aikoina profiloitunut Turun niin sanotun Tunnin junan kiivaalla vastustamisella.

Tuoreessa varjobudjetissaan keskusta ottaisi Lohjan kautta vedettävän uuden radan 460 miljoonan euron rahat pois ja jakaisi ne rakennusalan ja itäisen ja pohjoisen Suomen elvytykseen.

Nykyisen Rantaradan ongelmat ovat hyvin tiedossa, eikä keskusta ole vastustanut hanketta aina. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuoden 2016 kehysriihen yhteydessä nykyinen keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja rataa edelleenkin kannattava vihtiläinen kansanedustaja Eerikki Viljanen kiittelivät hallitusta vuolaasti riihen yhteydessä tehdystä ”kauaskantoisesta ja kasvunäkymiä luovasta” tunnin juna -suunnittelupäätöksestä.

Saarikko sanoi varjobudjetin julkistustilaisuudessa, että keskustan Tunnin juna -kanta perustuu valtionvarainministeriön alla viime vaalikaudella tehtyyn selvitykseen uusien isojen ratahankkeiden kannattavuudesta.

– Ne eivät ole taloudellisesti järkeviä. Ne eivät vauhdita talouskasvua niin paljon kuin niiden oletettiin tekevän, eivätkä ne ole ilmastollisesti järkeviä.

Saarikon mukaan mittakaavaltaan hanke on järjetön, ja keskustan painotus on olemassa olevan tie- ja rataverkon kunnostuksessa.

– Ja tämän kannan takana me tulemme seisomaan, tiedostaen että totta kai hankkeelle on myös kannatusta.

Saarikko huomautti, että myöskään maakuntalehti Turun Sanomien viime vaalien alla tekemässä kyselyssä varsinaissuomalaisten kannatusta hankkeelle ei löytynyt.

– Maakunnan ihmiset ymmärsivät, että nämä valtavat satsaukset Tunnin junaan tarkoittavat, että todennäköisesti maakunnan muut tärkeät hankkeet esimerkiksi tiestössä eivät etenisi. Ja moni halusi painottaa myös sitä, että muut liikenneyhteydet, ennen kaikkea maantiet ja väylät olisivat kunnossa.

Saarikon mukaan tässä ajassa tärkeintä on varmistaa yhteydet Suomen rajojen ulkopuolelle, Atlantille.

– Elämme semmoista aikaa, että turvallisuuden nimissä kannattaa miettiä, mitkä hankkeet ovat nyt kaikkein tärkeimpiä. Silloin Tunnin juna ei ole tärkein hanke.

Saarikko sanoi olevansa aivan vakuuttunut siitä, että uusmaalaiset ja varsinaissuomalaiset pitävät tärkeänä myös tiestön kunnossapitoa.

– Nythän maan hallitus kyllä osoittaa varoja tiestön kunnossa pitämiseen, mutta tekee sen valtion omaisuutta myymällä, mikä on erittäin poikkeuksellinen tapa. Ja sen voi tehdä vain kerran.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen lisäsi ”heinäntekojärjellä”, että Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on muitakin teitä ja korjattavaa.

– Nyt pätkäistään kaikki liikkumavara vain yhteen hankkeeseen.

Valtiovarainvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Markus Lohi huomautti, että jos valtio pääomittaa hankeyhtiötä 460 miljoonalla, kyseessä on vasta alku.

– Se vaatii useamman miljardin, ja siinä tullaan sitoneeksi samalla tulevia hallituksia valtavaan miljardihankkeeseen, jonka peruuttaminen on sitten paljon hankalampaa.

Turun Sanomat kertoi hiljattain, että hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy aikoo vaihtaa nimensä Länsirata Oy:ksi.

Yhtiön nimi on herättänyt keskustelua, koska nopean ratayhteyden valmistumisen jälkeenkin junakyyti Helsingistä Turkuun kestäisi nopeimmillaan tunnin ja 18 minuuttia.