Miksi hallitus sulloo lisää rahaa kaupan jättiläisten taskuihin? Oppositio vaati hallitusta perumaan yhteisöveron alentamisen
Oppositio vaati hallitukselta eduskunnan kyselytunnilla perusteluja sille, miksi se käyttää miljardin yhteisöveron alentamiseen tässä taloudellisessa tilanteessa.
SDP:n Piritta Rantanen huomautti, että yhteisöveron alennuksesta hyötyvät isot konsernit, pienet ja keskisuuret yritykset eivät siitä hyödy eivätkä ole sitä edes pyytäneet. Rantasen mukaan kymmenen suurimman verohyötyjän listalla kuudentena on K-ryhmä ja kahdeksantena on S-ryhmä.
– Heille tämä alennus on vajaat 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 nämä yhtiöt pelkästään ovat tehneet yli miljardin tulosta.
Rantanen huomautti, että viime päivinä on käyty keskustelua ruuan hinnasta ja sen noususta. Hän kysyi, onko diili kauppojen kanssa epäonnistunut, kun ne nyt aikovatkin viedä reilujen kauppatapojen muutoksen suoraan hintoihin alv-alesta huolimatta.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) selvitti, että kyseisellä elintarvikemarkkinalain muutoksella ei säännellä hintoja eikä tuotteiden valikoimia.
– Meillä tulevaisuudessakin tulee olemaan kauppojen omat merkit, mutta epäterveet käytännöt tulee saada pois. Tulee varmistaa se, että niin alkutuottaja kuin myöskin sitten se pieni ja keskisuuri elintarviketeollisuus siinä välissä pärjäävät ja että meidän Euroopan kannattavin kauppa myöskin ymmärtää sen, että tämän koko elintarvikeketjun oikeudenmukainen tulonjako on kaikkien hyödyksi.
Essayahin mukaan lakiuudistuksella haetaan sitä, että kauppojen omien merkkien varjolla tuottajaa ei voi pakottaa tuottamaan tätä kaupan merkkiä, jotta hän saa oman tuotteensa kaupan hyllyyn, tai esimerkiksi antamaan reseptiikkaa ilman vastinetta, jos siitä ei ole selkeästi kuluttajalle hyötyä.
– On myöskin näihin tällaisiin epäreiluihin sopimusehtoihin pystyttävä puuttumaan.

SDP:n Joona Räsänen muistutti, että yhteisöveron kevennys tehdään velaksi.
– Voitaisiinko nyt lyödä kättä päälle ja todeta, että sitä rahaa ei ole ja jätetään tämä yhteisöveron alennus tekemättä, ja sitä kautta julkinenkin talous olisi jonkun verran paremmassa kunnossa?
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vastasi, että hallitus pyrkii saamaan tähän maahan lisää yrittämistä, lisää investointeja, parempia työn kannustimia ja tulevaa kasvua. Purran mukaan noin 0,9 miljardia euroa kasvutoimista rahoitetaan toisilla menosäästöillä ja tuloja lisäävillä toimilla.
– Meillä on myös Valtion Eläkerahastosta ylimääräinen tuloutus, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että velka ei kasvaisi tällä siirtymäajalla, kun mitään kokonaistaloudellisia dynaamisia vaikutuksia ei vielä havaita.
SDP:n Matias Mäkynen kehotti hallitusta myöntämään, että kyse on ainoastaan lahjasta Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksille, ei aidosta kasvutoimesta, ja perumaan päätöksen.
Purra vastasi, että talouspolitiikan arviointineuvosto ei tuoreimmassa raportissaan suhtaudu lainkaan yhtä pessimistisesti yhteisöveron alennukseen kuin Mäkynen. Toisaalta se nostaa positiivisessa valossa esille ylimpien marginaalien laskemisen, jonka hallitus tämän vuoden alusta on tehnyt.
– Tämä muuten on se toimi, jota sosiaalidemokraatit ovat kaikkein eniten vastustaneet, Purra huomautti.