Mikä on kate Purran puheille "pienemmästä valtiosta"? – Professori: Sitähän tämä hallitus on tekemässä
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi toukokuun alussa, että valtion roolia Suomessa on pienennettävä.
– Kovenevassa kilpailussa meidän on pärjättävä pienemmällä valtiolla.
Purran puheisiin vastasi esimerkiksi valtioneuvos Matti Vanhanen (kesk.).
– Emme tarvitse ”pienempää valtiota” vaan kriisien täyttämässä maailmassa valtion on oltava toimintakykyinen ja valtion on huolehdittava paitsi talouden vakaasta pohjasta myös kansalaisten sosiaalisesta eheydestä, ex-pääministeri kirjoitti Suomenmaan blogissaan.
Oliko kyseessä vain perussuomalaisten ideologinen ulostulo puheenjohtajansa suulla vai onko Orpon hallitus todella toteuttamassa valtion pienentämistä?
– Keskustelussa on mukana sekin, että julkisia tehtäviä ulkoistettaisiin yksityisen tai kolmannen sektorin hoidettavaksi. Kyse on tavallaan valtion pienentämisestä. Sitähän tämä hallitus on tekemässä, valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta arvioi.
Välillä oikeistopuolueita syytetään yövartijavaltiomallin änkemisestä Suomeen. Ruostetsaari toteaa yövartijavaltiolla viitattavan siihen, että valtiolle kuuluvat lähinnä perinteiset valtion tehtävät kuten sisäinen ja ulkoinen turvallisuus.
– Hyvinvointivaltio taas edustaa hyvin toisenlaista valtiokäsitystä, jossa valtio tuottaa kansalaisilleen mitä moninaisimpia palveluita.
Ruostetsaari toteaa Suomenmaalle, että yövartijavaltion suuntaan voidaan mennä, mutta vain siihen suuntaan. Puhtaaseen yövartijamalliin on Suomessa hyvin vaikea päästä. Suomen pitkäaikainen malli on ollut pohjoismainen hyvinvointivaltio.
Nyt hallituksen pohjan muodostaa kaksi oikeistolaista puoluetta, Purran perussuomalaiset ja pääministeri Petteri Orpon kokoomus. Oikeistolla on harvinaisen suuri edustus Suomen hallituksessa, ja tämä tietysti näkyy myös politiikkatoimissa.
– Jo aiemmin julkisen hallinnon rahoitusta leikattiin ja uusi 130 miljoonan euron leikkaus tuli tässä riihessä. Myös Yleisradio on esimerkki julkisesta palvelusta, josta on leikattu.
– Jos taas hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan, niin kyllähän siinäkin on kysymys valtion pienentämisestä, Ruostetsaari toteaa.
Valtion rooli on eräs oikeisto–vasemmisto -akselin perinteisistä kysymyksistä.
– Jos kärjistää, niin oikeistolle lähtökohta on, että yksityinen on parempi kuin julkinen ja vasemmistolle julkinen on parempi kuin yksityinen, Ruostetsaari tiivistää.
– Vasemmistopuolueet ja keskusta ovat perinteisesti edustaneet hyvinvointivaltioajattelua, jossa tarvitaan riittävä hallinto. Toisenlaista ajattelua on edustanut lähinnä kokoomus, mutta nyt siihen on lähtenyt innolla mukaan myös perussuomalaiset.
Perussuomalaiset ovat professorin mukaan selvästi oikeistolaistuneet ja tulleet aivan kokoomuksen kylkeen sen jälkeen, kun Timo Soini luopui puolueen puheenjohtajuudesta 2017.
– Ja jo aiemmin havaintoni mukaan perussuomalaiset ovat tuoneet esille säästöjen hakemista ”turhasta” hallinnosta.
– Yleishallinto on meillä kuitenkin aika pieni.
Käytännössä hallinto tarkoittaa pitkälti opettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä, varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja niin edelleen, Ruostetsaari kertoo.
Jos hallinnon alasajamiseen lähdetään, siinä tulee Ruostetsaaren mukaan olemaan suuria vaikeuksia. Yleishallinnossa on valtiolla ja kunnilla kuitenkin tiettyjä hyvin oleellisia säätely- ja valvontatehtäviä. Hallinto on myös kansalaisille tuotettavaa palvelua, kun viranomaiset vaikkapa valvovat rakennustointa ynnä muuta, mistä on suoraa hyötyä.
Hyvinvointivaltio myös nauttii varsin vahvaa kannatusta kansalaisten keskuudessa, professori muistuttaa.
Hän toteaa havainneensa, että kokoomuksen poliitikot puhuvat systemaattisesti hyvinvointiyhteiskunnasta eivätkä hyvinvointivaltiosta.
Muutkin sanaa käyttävät, mutta kokoomuksella on sille oma, ideologinen katteensa.
– Kyllähän kokoomuksella esimerkiksi sote-keskustelussa on koko ajan tullut esille, että puolue haluaisi vahvistaa yksityistä sektoria ja myös kolmannen sektorin roolia hyvinvointipalveluiden tuottamisessa.
– Tämä onkin jo varsin suurta vaikkapa juuri sosiaalipuolella.
Millaisen jäljen Orpon hallitus tulee sitten jättämään? Onko valtio pienempi vaalikauden lopussa vuonna 2027 kuin mitä se oli punamultahallituksen lopettaessa vuonna 2023?
– Kyllähän sitä pienennetään, kun julkisesta hallinnosta leikataan. Käytännössä 130 miljoonan leikkaus tarkoittaa, että henkilöstön määrä tulee supistumaan.
– Määräaikaisuuksia ei jatketa, ja irtisanomisiakin täytyy tehdä, Ruostetsaari toteaa.