Metsästäjäliitto varpaillaan – pelätyn afrikkalaisruton leviäminen vaarantaisi tärkeän vientituotteen menekin
Maa- ja metsätalousministeriö on juuri myöntänyt rahoitusta Suomen Metsästäjäliiton kaksivuotiselle hankkeelle, jossa metsästäjiä koulutetaan villisikakannan hallintaan ja ASF-riskin pienentämiseen.
Metsästäjäliiton mukaan villisikakanta tulee pitää aktiivisella metsästyksellä pienenä. Villisika aiheuttaa tällä hetkellä suuria riskejä maataloudelle ASF:n eli afrikkalaisen sikaruton leviämisuhan takia.
Hankkeessa parannetaan metsästäjien edellytyksiä villisikakannan tehokkaaseen säätelyyn kouluttamalla metsästäjäkuntaa.
Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuneilla metsästäjillä on riittävät tietotaidot villisian tehokkaaseen ja turvalliseen metsästykseen sekä turvalliseen saaliinkäsittelyyn. Metsästäjäliitto tekeekin hankkeessa yhteistyötä Ruokaviraston kanssa.
Metsästäjien koulutus on tarpeellista, sillä villisika on Suomessa uusi tulokas, minkä takia kokemus villisian metsästyksestä puuttuu toistaiseksi suurimmasta osasta Suomea. Ainoastaan kaakkoisrajan tuntumassa löytyy enemmän villisian metsästyskulttuuria.
Villisian kuuluessa suurriistaan sen metsästys vaatii läpäistyn ampumakokeen ja asettaa tiettyjä vaatimuksia käytettävälle aseelle.
– Tulee muistaa, että haavoittunut tai metsästystilanteessa stressaantunut villisika voi myös muodostaa uhan sitä jäljestävälle henkilölle ja käytettävälle metsästyskoiralle. Ruokinta auttaa merkittävästi pyynnissä, mutta sitä ei tule kuitenkaan harjoittaa kantaa kasvattavassa tarkoituksessa, toteaa hankkeesta vastaava Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen.
Afrikkalainen sikarutto uhkaa paitsi luonnonmukaista villisikakantaa myös koko siankasvatusta elinkeinona. Yksikin Suomessa havaittu tautitapaus vaarantaisi koko suomalaisen sianlihan viennin.
Afrikkalainen sikarutto on EU:ssa ja Suomessa lakisääteisesti vastustettava eläintauti. ASF:n vastustaminen perustuu Ruokaviraston tekemiin riskinarvioihin.
Koska afrikkalainen sikarutto leviää myös sikatuotteiden välityksellä, taudilla on suuria vaikutuksia sianlihan kauppaan. Mikäli ASF-tartunta todetaan maastossa, sen vuoksi määrätään rajoitusvyöhyke, joka vaikuttaa myös muuhun kun villisian metsästykseen.
Hankkeen toisena tavoitteena onkin varautua ASF:n leviämisen estämiseen, jos tauti varotoimista huolimatta pääsee Suomeen.
– Tällä hetkellä tarvitaan metsästäjien ja muitten luonnossa liikkuvien tietoa villisian levittämien tautien vastustamisesta ja torjunnasta sekä luomalla oirehtivien tai kuolleina löytyneitten villisikojen havainnointi- ja viestintäjärjestelmää, sanoo kenttämestari Karppinen.
Tilannetta tulee seurata jatkuvasti, sillä tautia on jo havaittu Baltian maissa ja Venäjällä. Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Kauko-Itään ja hyvin nopeasti ympäri Eurooppaa.
Tauti leviää suoraan sikojen kesken, mutta myös tavaroiden, sianlihan, sianlihatuotteiden ja sikaa sisältävien sivutuotteiden välityksellä.
Luken tuoreen arvion mukaan Suomessa oli kuluvan vuoden alussa noin 3 500 villisikaa. Villisikoja on koko Etelä-Suomessa. Tihein kanta on itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.
Villisian saalismäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Viime vuonna saalis oli 1 211 villisikaa, kun edellisvuonna saaliiksi saatiin 863 villisikaa.