Metsähallituslaki kuumentaa – Leppä: Pelot ovat turhia
Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi metsähallituslaki on joiltakin osin tulkinnanvarainen. Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen uskoo, että eduskunta tekee lakiin tarvittavat muutokset.
Järjestöt, muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Suomen Latu, ovat kampanjoineet lakiesityksen tasesiirtoja vastaa.
Järjestöt pelkäävät, että kun virkistysalueita siirretään Metsähallituksen liiketalouden taseeseen, syntyy painetta alueiden talouskäytölle ja alueiden luonto ja virkistyskäyttö vaarantuvat.
Rauno Väisänen ymmärtää järjestöjen huolen joiltakin osin.
– Tasesiirrot vaikuttavat virkistysmetsien osalta suoraan niiden tuottovaatimukseen ja luontaistalousalueiden osalta tasesiirrot voivat jatkossa lisästä niiden liiketoiminnallista käyttöä.
Väisäsen mukaan lakiesitys nykymuodossaan mahdollistaa aiempaa helpommin tulevat tasesiirrot, ja nekin voivat vaikuttaa alueiden käyttötarkoituksiin.
– Uskon kuitenkin, että eduskunta tekee lakiin tarvittavia täsmennyksiä. Joka tapauksessa eduskunta ja ministeriöt kuitenkin jatkossakin ohjaavat Metsähallitusta ja valtion alueiden käyttöä, Väisänen sanoo.
Väisänen pitää parempana säilyttää eduskunnan päätösvalta nykyisellään kansallisomaisuutta koskevien tasemuutosten osalta eikä heikentää sitä.
Uuden metsähallituslain käsittely on nyt intensiivisimmässä vaiheessa. Lain on määrä tulla voimaan huhtikuussa.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) on seurannut tarkasti lain ympärillä käytyä keskustelua ja ihmettelee joitakin kommentteja.
– Mitä ihmeellisempiä pelkoja on esitetty. Liekö kysymys väärinkäsityksestä vai tarkoituksenhakuisuudesta.
Leppä korostaa, että uuden lain myötäkin Metsähallitus säilyy nykyisenkaltaisena.
Metsähallitus tarjoaa maillaan edelleen virkistys- ja luontopalveluja, mutta palvelee myös metsätaloutta.
– Eduskunta asettaa reunaehdot, muutosta ei ole tulossa kumpaankaan suuntaan. Pelot ovat aiheettomia, Leppä sanoo.
Leppä huomauttaa, että valtaosa Metsähallituksen maista on muussa kuin talouskäytössä.
Ympäristöjohtaja Väisänen arvioi, että yhteiskunnan kulloisetkin tarpeet ja arvovalinnat vaikuttavat alueiden käyttöön ja sitä koskevaan päätöksentekoon.
Väisäsen mielestä luonnon virkistyskäyttö ei välttämättä ole päätöksenteossa korostunut, koska siitä saatavat hyödyt ovat epäsuoria ja jakautuvat tasaisesti kansalaisille esimerkiksi terveyshyötyinä.
– Yleensä yksityinen etu näyttää tulevan päätöksentekotilanteissa paremmin valvotuksi kuin tällainen yleinen etu, Väisänen kommentoi.
Metsähallitusta koskevassa hallituksen lakiesityksessä Metsähallituksen muu oma pääoma jaettaisiin aiemmasta poiketen kahtia.
Osa alueista, esimerkiksi kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet ja erämaat, pysyisivät luontopalvelujen hoidossa.
Esityksen mukaan sellaiset alueet, joiden ei ole katsottu liittyvän julkisten hallintotehtävien hoitoon ja joille ei asetettaisi tuottovaatimusta, jäisivät Metsähallituksen muuhun omaan pääomaan, mutta ne kuitenkin siirrettäisiin liiketoimintojen hoitoon.
Metsähallituksen aloittavan taseen muodostamisen yhteydessä liiketoiminnoille siirrettäisiin lisätalousarvioesityksen mukaan 2 200 000 hehtaaria valtion yleisvesiä ja 361 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita saamelaisten kotiseutualueella.
Viimemainittujen päätarkoitus on ollut luontaistalouden, lähinnä poronhoidon, harjoittaminen ja saamelaiskulttuurin edellytysten turvaaminen.
Metsähallitusta koskevan lakiesityksen mukaan jatkossa muun oman pääoman sisällä muutokset julkisten hallintotoimintojen ja liiketoimintojen hallinnoimien tase-erien välillä tehtäisiin eduskunnan sijaan valtioneuvoston päätöksellä.