Metsähallituslaki epäilyttää edelleen

Uusi laki Metsähallituksesta herättää edelleen epäluuloja.

Voimakasta vastustusta valmisteluvaiheessa herättänyt laki on ollut voimassa huhtikuun puolivälistä alkaen.

Suurimmat huolet koskevat sitä, raaistuuko maankäyttö organisaatiomuutoksen myötä, ja sitä, kuullaanko metsää eri tavoin hyödyntävien tahojen ääniä maankäyttöasioissa.

Vielä nimeämättömän metsätalousyhtiön väliaikainen toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoo, että laki ei muuta maankäyttöä.

– Toisille yhtiöittäminen lienee ideologinen asia. Me olemme alusta asti nähneet tämän juridisena muutoksena, joka ei vaikuta jokapäiväiseen toimintaamme.

Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen näkee ristiriidan näiden vakuuttelujen ja valtion biotalouspuheiden välillä.

– Ei voida tietää, mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä, Syvänen sanoo.

Eduskunnan Metsähallitukselle asettama tulostavoite asettaa jatkossakin puitteet hakkuumäärille.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Ollilan mukaan metsätaloustoimien koveneminen on myös poronhoitajien päällimmäinen pelko.

Hän vetoaa eduskuntaan kohtuullisten tulostavoitteiden asettamiseksi.

– Matkailuelinkeino toivoo luonnon säilyttämistä niin, että metsänhakkuilla ei vaaranneta luontomatkailua, sanoo Lapin matkailuelinkeinon liiton toiminnanjohtaja Liisa Mäenpää.

Maankäytössä pitäisi huomioida esimerkiksi matkailukeskukset.

Saamelaisten kotiseutualueelle perustettavien neuvottelukuntien ansiosta laki voi jopa parantaa paikallisten asemaa vanhaan verrattuna.

Jussi Kumpula

Metsähallituksen toiminta perustuu luonnonvarasuunnitelmiin.

Niiden laadinnassa pyritään sovittamaan yhteen valtio-omistajan vaatimukset ja sidosryhmien toiveet.

Nyt saamelaisten kotiseutualueelle kokonaisuudessaan kuuluviin kuntiin perustettiin neuvottelukunnat.

Kumpula katsoo, että tämän ansiosta laki voi jopa parantaa saamelaisten ja muiden paikallisten asemaa vanhaan verrattuna.

Poronhoitajat ovat osin tyytyväisiä, osin pettyneitä päätöksenteon uudistuksiin.

Jo aiemmin olemassa olleisiin alueellisiin neuvottelukuntiin tulee nyt ensimmäistä kertaa poronhoidon edustus, mistä Paliskuntain yhdistys Ollilan mukaan iloitsee.

Saamelaisalueen kuntakohtaisiin neuvottelukuntiin olisi kuitenkin pitänyt hänen mielestään saada edustaja jokaisesta kunnan alueella toimivasta paliskunnasta.

Matkailuelinkeinon edustajille olisi pitänyt varata paikat erilaisissa päättävissä ja neuvottelevissa elimissä, sanoo puolestaan Mäenpää.

Ollilan mukaan niin sanottu kolmas tase-erä on yksi lain huonoimpia puolia.

On vielä hämärän peitossa, mitä esimerkiksi poronhoitoa helpottaville luontaistalousalueille tulevaisuudessa tapahtuu.

Kumpula näkee, että kolmas tase-erä on perustettu tulevaisuutta ajatellen.

– Esimerkiksi 20 vuotta sitten kukaan ei vielä tiennyt, miten voimakkaasti tuulivoima tulisi esille. Nyt tämä kolmas tase on käytettävissä, jos tulee jokin uusi maankäyttömuoto, mikä hyvänsä se onkin.

Se voi tarkoittaa myös suojelua.

Mäenpään mukaan mahdollisten uusien käyttötarkoitusten takia matkailuelinkeinon edustus erilaisissa elimissä olisi pitänyt huomioida laissa nykyistä paremmin.