Marin suosittaa kunnille jatkuvaa metsänkasvatusta, Saarikko luottaa kuntien vastuullisuuteen
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin suosittelee kunnille metsien hyödyntämistä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko luottaisi kuntien vastuullisuuteen omien metsiensä käytössä.
Hallituksen johtokaksikolta kysyttiin Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin kuntavaalitentissä, kuinka heidän puolueensa aikoo huolehtia luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidontakapasiteettin vahvistamisesta kunnissa.
Saarikko sanoi puolueensa tottuneen luottamaan suomalaisiin metsänomistajiin, joita myös monet kunnat merkittävässä mitassa ovat.
– Ja me kunnioitamme sitä käytännettä ja lainsäädännön nojaa joka Suomessa takaa metsänomistajalle oikeuden arvioida ratkaisut, joilla metsäomaisuuttaan hoitaa. Tätä omaisuuden suojaa haluan myös tässä keskustelussa puolustaa, Saarikko painotti.
Saarikko muistutti, että monissa kunnissa on tehty myös omia metsäohjelmia, joissa otetaan huomioon myös virkistyskäyttö. Hän arvioi kunnat vastuullisiksi metsänomistajaksi muutenkin kuin pelkästään taloudellis-tuotannollisen näkökulman kautta.
– Olisi houkuttelevaa tietenkin tämän paneelin lipun alla sanoa että ilman muuta, kaikki on suojeltava ja kuntia on tässä enemmän pakotettava. Mutta näiden puheenvuorojen täytyy kestää myös ne keskustelut, jossa vaikka metsäteollisuuden lipun alla keskustelemme siitä, miten Suomeen saadaan työtä ja miten puolustetaan suomalaista metsäpolitiikkaa eurooppalaisessa viitekehyksessä, Saarikko huomautti.
Marin näki, että monimuotoisuuden parantamiseksi kuntienkin pitäisi pohtia omaa metsänomistajuuttaan ja edistää esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen malleja. Hän arvioi niiden saavan enemmän jalansijaa, kun alan tutkimus ja tieto lisääntyvät.
– Eli avohakkuu ei ole ainoa vaihtoehto, vaan on muitakin tapoja metsiä hoita ja puita kerätä, Marin muistutti.
Keskustelun metsäosuuden alustanut Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston metsien ja ilmakehän vuorovaikutusten professori Jaana Bäck muistutti, että Suomalainen metsäluonto on talouskäytön vuoksi suuresti muuttunut.
Bäckin mukaan usein toistettu väite vanhojen metsien haitallisista ilmastovaikutuksista ja jopa muuttumisesta hiilen lähteiksi ei nykytutkimuksen valossa pidä paikkaansa.
– Jopa monisatavuotiset metsät ovat edelleen hyviä hiilinieluja ja hiili on niissä myös edelleen hyvässä turvassa sekä puissa että maaperässä kunhan niitä ei hakata.
Bäck arvioi metsäteollisuuden suunnittelemien uusien investointien edellyttävän hakkuumäärien kasvattamista merkittävästi, mikä on ristiriidassa monimuotoisuuden katoamisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa.
Saarikko ja Marin puolustivat kuitenkin metsäteollisuuden investointeja ja niiden toteuttamista kestävällä tavalla. Kolmas puheenjohtajatason panelisti, perussuomalaisten Jussi Halla-aho kyseli, tähtääkö keskustelu metsien käytöstä metsien täysrauhoitukseen Suomessa.
Halla-ahon mukaan tällä tiellä metsäteollisuus siirtyisi Indonesiaan kivihiilestä tehdyllä sähköllä pyöriviin tehtaisiin, mikä ei olisi kovin toivottavaa kehitystä Suomen näkokulmasta.
Halla-aho huomautti myös, että Suomessa on pinta-alaan suhteutettuna eniten metsää Euroopan maista.
– Tehdäänkö jossakin sellaista metsäpolitiikkaa, josta meidän pitäisi ottaa mallia, Halla-aho kyseli.