Marin: Hallituksen budjettiriihessä löydetty isoissa asioissa sopu – ensi vuoden budjetti yli 10 miljardia alijäämäinen
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan hallituksen budjettineuvotteluissa on löydetty sopu isoissa asioissa. Hallitus tiedottaa keskiviikkona yksityiskohdista.
– Meillä on ollut isoja asioita käsittelyssä, muun muassa kuntien taloudellinen tilanne, järjestöjen rahoitus, energiaverotukseen liittyvät kysymykset, muutamia mainitakseni tästä isosta kokonaisuudesta. Tietenkin myös työllisyystoimet, hän sanoi toimittajille neuvottelujen tilanteesta Säätytalolla.
Marinin mukaan hallituspuolueilla on ollut ratkaisuhalukkuutta.
Puolueiden puheenjohtajat ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ovat olleet neuvottelemassa Säätytalolla toista päivää.
Vanhanen kertoi, että valtion ensi vuoden budjetti tulee olemaan noin 10,7 miljardia alijäämäinen. Hänen mukaansa pelkästään koronatestauksesta tulee lähes 1,5 miljardin euron kulut. Vanhanen oli jo aiemmin ennakoinut, että valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen seitsemän miljardin euron alijäämä kasvaa.
Hallitus kokoontuu jatkamaan neuvotteluja huomenna kello 9.
Meillä on ollut isoja asioita käsittelyssä.
STT:n haastattelemien lähteiden mukaan jo jonkin aikaa on ollut näkyvissä, että toimet 30 000 työllisen saamiseksi ovat löydettävissä.
Hallitus on toteuttamassa ensimmäisen erän työllisyystavoitteestaan ainakin kajoamalla eläkeputkeen sekä tukemalla työttömien työnhakua.
Viime vaalikaudella voimakasta arvostelua herättänyt aktiivimalli on jalostunut nyt niin sanotuksi omaehtoisen työnhaun malliksi tai joidenkin suussa pohjoismaiseksi ajattelumalliksi.
Työttömän työnhakua tuetaan aktiivisilla työvoimapalveluilla sen sijaan, että työpaikkojen hakemiseen painostettaisiin koventamalla karenssin uhkaa. STT:n tietojen mukaan hallitus olisi satsaamassa työllisyyspalveluihin yli 50 miljoonaa euroa, jotta TE-keskuksiin saataisiin riittävä määrä henkilökuntaa tapaamaan työttömäksi jääneitä riittävän ajoissa ja riittävän usein.
Työttömän velvoitteeksi tulisi hakea työtä yksilöllisen työllistymissuunnitelman mukaisesti 0–4 kertaa kuukaudessa. Mahdollisista laiminlyönneistä tulisi ensi vaiheessa huomautus ja myöhemmin porrastetusti karenssia, joka voisi olla enintään 45 päivän pituinen.
Eläkeputken heikentäminen on siirtymässä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvoteltavaksi siten, että hallitus antaa niille todennäköisesti evästyksenä tavoitellun työllisyysvaikutuksen.
Lopputulemana voi näin olla yhä pelkkä eläkeputken heikennys sen sijaan, että työttömäksi jääneen ikääntyneen tie eläkkeelle tukittaisiin kokonaan. Ratkaisuja pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on korostanut viime päivinä sitä, että viime kädessä hallituksen on kyettävä tekemään ratkaisuja.
STT:n tietojen mukaan hallituspuolueet ovat löytäneet yhteisymmärryksen siitä, miten turpeen energiakäytön väheneminen varmistetaan. Tavoitteena on varmistaa, että energiakäyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.
Varsinkin vihreät ja keskusta ovat olleet vastakkain energiaverotuksesta, mutta tiistai-illan tietojen mukaan kompromissin avaimet olivat olemassa. Tavoitteena oli saada sopu hallituspuolueiden kesken vielä samana iltana.
Kokonaisuutta arvioidaan keskiviikkona, kun koko hallitus on koolla.
Lämmityspolttoaineille jo aiemmin sovittu 100 miljoonan euron veronkorotus jyvitetään odotetusti myös turpeelle. Alustavan neuvottelutuloksen mukaan turpeen verotus olisi lähes kaksinkertaistumassa.
Yksin veronkorotus ei kuitenkaan olisi vihreiden mielestä varmistanut sitä, että tavoite energiakäytön puolittumisesta toteutuu. Sen takia käyttöön ollaan ottamassa niin sanottu lattiahintamekanismi, jolla Britanniassa on ajettu alas kivihiiltä. Mallista keskusteltiin jo hallitusneuvotteluissa, mutta tuolloin keskusta ei ajatukseen lämmennyt.
Suunnitelmana on, että tiedemaailma arvioisi oikean tason lattiahinnalle. Lattiahintaa nostettaisiin, jos näyttää siltä, että päästöoikeuden hinnan kehitys ja veronkorotus eivät tuota toivottua lopputulosta.