Maakuntien sote-rahoituksen suurin menettäjä on Etelä-Savo – "Ensin säikähdys, mutta selityksiä löytyy"

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkistanut alustavat laskelmat maakuntien käyttöön tulevista rahasummista vuoden 2019 isossa uudistuksessa.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan kriteereissä otettiin huomioon myös poikkeuksellisen laajalta lausuntokierrokselta (755) saatu palaute.

– Maakuntien rahoitus perustuu valtaosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määrittämien sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijöiden sekä väestön ikärakenteen pohjalle. Näiden tekijöiden painoarvo on yhteensä noin 86 prosenttia kokonaisuudesta, toteaa Vehviläinen blogissaan .

Palaute johti Vehviläisen mukaan muutoksiin ja tarkennuksiin myös maakuntia koskevan lainsäädäntöpaketin lopullisessa muotoilussa.

– Esimerkiksi kuntia koskevasta veroprosentin rajoittamisesta luovuttiin, maakuntien ja kuntien väliseen tehtäväjakoon lisättiin joustavuutta ja maakuntien velvoitteita valtakunnallisten tukipalveluiden käyttöön lievennettiin, Vehviläinen luettelee.

Maakunnilla ei ainakaan uudistuksen alkuvaiheessa ole verotusoikeutta, joten ne saavat rahoituksensa valtiolta sekä lisäksi asiakas- ja käyttömaksuina.

Erilaisilla kriteereillä tasataan maakuntien välisiä eroja. Näitä ovat muun muassa asukasmäärä ja -tiheys, ikärakenne, terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarve sekä vieraskielisten asukkaiden määrä.

Osa tulevista 18 maakunnasta menettää rahaa nykyiseen verrattuna, osa voittaa.

Kun mukaan lasketaan kuntien tulevat valtionosuudet ja asukastiheyteen liittyvän kriteerin muutos, suurimmaksi häviäjäksi nousee Etelä-Savo. Tämä käy ilmi aluetutkija Timo Aron tekemästä yhteenvedosta (HS 31.12. ).

Etelä-Savon valtiolta saama rahoitus näyttäisi tippuvan uudistuksen jälkeen jopa 105 euroa pienemmäksi nykytilanteeseen verrattuna.

Tieto pienentyvästä rahapotista on otettu maakunnassa vastaan suhteellisen rauhallisesti.

– Täytyy myöntää, että ensin säikähdin. Mutta kun tutustuin tarkemmin perusteisiin, niin selittäviä tekijöitä täältä löytyy, kommentoi keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön puheenjohtaja Niina Kuuva.

– Meillä on pienellä alueella kaksi sote-kuntayhtymää, Mikkelin ympäristön Essote ja Savonlinnan Sosteri. Hallinnossa on tällä hetkellä päällekkäisyyksiä ja molemmissa paikoissa tehdään kalliita operaatioita ja leikkauksia.

– Kun uusi maakunta aloittaa, niin uskon, että näiden päällekkäisyyksien osittaisella purkamisella ja työnjaolla saadaan säästöjä aikaiseksi, Kuuva arvelee.

Eniten huolettaa se, että väestön keski-ikä on valtakunnan korkein.

Niina Kuuva

Selvityksen mukaan Etelä-Savossa sote-palvelujen menot ovat melkein tuhat euroa suuremmat asukasta kohti kuin esimerkiksi Uudellamaalla.

Kuuva kertoo, että keskustelu toimintojen tehostamisesta ja sairaaloiden välisestä työnjaosta on Etelä-Savossa jo aloitettu.

– Etelä-Savon tilanne esimerkiksi perinteisten kansansairauksien osalta ei ole sen huonompi kuin muuallakaan Itä- ja Pohjois-Suomessa.

– Eniten huolettaa se, että väestön keski-ikä on valtakunnan korkein. Ikääntymisen voisi huomioida rahoituskriteereissä vielä enemmän, viestittää Kuuva päättäjien suuntaan.

Maakuntarahoituksen suurimpia voittajia nykyiseen tilanteeseen verrattuna ovat Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell näkee oman alueensa päätyneen muutosselvityksessä ”siniselle” puolelle hyvän ennakoinnin ansiosta.

– Täällä toimintojen tehostaminen on aloitettu jo vuosia sitten. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan maan edullisimmilla hinnoilla. Sairaanhoitopiirillä on ollut myös hyviä virkamiesjohtajia, jotka ovat osanneet katsoa myös tulevaisuuteen, hän suitsuttaa.

– Lisäksi olemme pystyneet järkevästi tekemään investointeja. Jyväskylään nousevan uuden keskussairaalan peruskivi muurataan ensimmäinen helmikuuta, Lindell huomauttaa.

Leila Lindellin mielestä ministeriön rahoituskriteerit kohtelevat eri maakuntia kutakuinkin oikeudenmukaisesti.

– Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi on tärkein tavoite varmasti joka alueella.

– Työ jatkuu täälläkin, eikä varaa ole jäädä tyytyväisenä paikoilleen. Jaamme tietoa mielellämme  myös muille maakunnille, hän vakuuttaa.

Menopuolella on selkeää kasvupainetta olemassa.

Mika Riipi

Suomen pohjoisin maakunta Lappi näyttäisi selviävän sote-rahoituksen muutoksista kohtuullisen vähin vaurioin.

Maakuntajohtaja Mika Riipi ei suuntaa kuitenkaan täysin levollisin mielin katsettaan kohti vuoden 2019 uudistusta.

– Sanotaan näin, että menopuolella on selkeää kasvupainetta olemassa, hän muotoilee.

Vaikka harvan asutuksen kriteeri helpottaa lappilaisten tilannetta, sote-budjetin ennakointi on Riipin mukaan muita maakuntia haastavampaa.

– Turistimaakunnassa vaihtelua ja muuttujia on niin paljon. Saman vuoden aikana maakunnan sote-palvelujen piirissä oleva väkimäärä voi vaihdella 100 000:n ja 180 000:n välillä, hän heittää.

Riipi haluaisi rahoituskehityksen kulkevan jatkossa kohti entistä laajempaa itsehallintoa.

– Verotusoikeus pitäisi saada maakunnille mahdollisimman nopeasti.