Luonnos Yle-laiksi: Pääosaan Ylen tekstisisällöistä täytyy liittyä ääntä tai liikkuvaa kuvaa
Liikenne- ja viestintäministeriö esittää luonnoksessaan Yle-lain muuttamiseksi, että Yleisradio ei enää pääosin saisi julkaista tekstisisältöä, johon ei liity ääntä tai liikkuvaa kuvaa.
Julkaistun tekstimuotoisen sisällön olisi jatkossa tuettava ääntä tai kuvaa. Hallituksen mukaan tarkoituksena onkin siis mahdollistaa, että Yleisradio voi jatkossakin tarjota tekstimuotoisia sisältöjä osana julkisen palvelun yleisradiotoimintaa.
Ylelle kaavailtu tekstisisältörajoitus ei kuitenkaan koskisi STT:n tuotantoa, kiireisiä uutistilanteita, vähemmistökielisiä palveluja, viranomaistiedotteita eikä kulttuuri- ja oppimissisältöjä.
Ehdotettujen muutosten taustalla on Medialiiton EU:n komissiolle pari vuotta sitten tekemä kantelu.
Tavoitteena on tarkentaa Yleisradion roolia julkisen palvelun mediatalona ja muuttaa yhtiötä koskeva sääntely EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi.
Suomen viranomaiset ovat neuvotelleet muutosehdotuksista komission kanssa. Luonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle. Lausuntoaikaa on elokuun loppuun. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
Yleisradion tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjonta on nykyisessä laajuudessaan ristiriidassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa, katsoo Medialiitto.
– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin asiassa ja vaatii Yleisradiosta annetun lain muuttamista. Yleisradion toiminta verkossa ei vastaa EU:n valtiontukisääntelyn asettamia vaatimuksia, toteaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg tiedotteessa.
Medialiiton näkemyksenä on, että Yleisradion tekstimuotoinen verkkojournalismi on laajuudeltaan poikkeuksellista niin pohjoismaisesta kuin laajemmasta eurooppalaisesta näkökulmastakin arvioituna.
EU:n valtiontukisääntely ei vaikuta radio- ja tv-ohjelmien jakeluun verkossa. Medialiittoa on kuitenkin närästänyt se, että yleisradioyhtiön saama valtiontuki on ohjautunut sen mukaan kilpailuun sanomalehtien kanssa verkossa.
– Yleisradioyhtiön laaja-alainen julkisesti rahoitettu tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjonta vääristää kilpailua mediamarkkinoilla ja vaarantaa moniäänisen median tulevaisuuden, Holmberg sanoo.
Medialiiton mukaan Yleisradiosta annetun lain sisältämä julkisen palvelun tehtävän määritelmä on ollut epätarkka, mikä on johtanut laajamittaiseen tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjontaan.
– Verkkojournalismista ei ole markkinapuutetta, joten sen tarjoamiseen julkisena palveluna ei ole perustetta, liiton tiedotteessa kirjoitetaan.
Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kertoo STT:lle, että luonnoksen edellyttämät muutostyöt on Ylellä jo pantu alulle.
– Me tutustumme tähän ja katsomme, mitä toimintatavan muutoksia se aiheuttaa. Toisaalta sanoisin niin, että olemme tässä kuitenkin jo muuttuneet. Kun tämä kantelu tehtiin kolme vuotta sitten, oli mediamaailma aika erilainen, kaikki mediat ovat muuttuneet ja myös Yle on muuttunut. Olemme vähentäneet verkkolehtityyppistä sisältöä ja siirtyneet entistä enemmän liikkuvan kuvan ja äänen puolelle verkossakin. Se kehitystyö tässä varmaan vauhdittuu.
Ylä-Anttila kertoo myös olevansa tyytyväinen luonnoksessa mainittuihin poikkeuksiin, joilla huomioidaan Yleisradion erityiset tehtävät muun muassa kielivähemmistöjen palvelussa.
– Olen tyytyväinen siihen, että (luonnoksessa) on otettu hyvin huomioon Yleisradion huoltovarmuuteen ja erityisryhmien palveluun liittyvät tehtävät. Kaikilla ihmisillä kaikkialla Suomessa on yhtäläiset oikeudet tiedonsaantiin, Ylä-Anttila kertoo.
