Lipponen lupaili asemyyntiä ja jälleenrakennusapua – Irak-keskustelut 20 vuotta sitten herättivät epäilyksiä heti tuoreeltaan ja maksoivat ehkä demarijohtajan pääministeripaikan
Joulukuussa 2002 silloinen Suomen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vieraili Yhdysvalloissa. Vierailu nousi arvoon arvaamattomaan kuitenkin vasta seuraavana keväänä.
Tasan 20 vuotta sitten, 9. joulukuuta, Lipponen tapasi Yhdysvaltojen varapresidentti Dick Cheneyn ja seuraavana päivänä presidentti George Bushin. Keskusteluissa oli vahva turvallisuuspoliittinen painotus.
Yhdysvallat oli silloin aloittamassa hyökkäystä Irakiin. Maa oli jo hyökännyt Afganistaniin Bushin julistaman terrorisminvastaisen sodan varjolla.
Eräs tärkeimmistä Yhdysvaltojen selityksistä oli Irakissa olevien joukkotuhoaseiden uhka. Pian sodan alettua kävi kuitenkin selväksi, ettei Irakilla tällaisia ollut. Yhdysvallat joko käytti tekosyytä tai oli tehnyt tiedusteluvirheen.
Lipposen keskustelut herättivät huolta kotimaassa. Mitä länsimielinen pääministeri oli mennyt lupaamaan sotilaallisesti liittoutumattoman Pohjoismaan puolesta? Olisiko Suomi joutumassa Yhdysvaltojen hyökkäyssodan osapuoleksi tavalla tai toisella?
Eduskunnassa Lipposen vierailusta tehtiin pian kirjallinen kysymys. Siinä kansanedustajat Jaakko Laakso (vas.), Mikko Elo (sd.) ja Anni Sinnemäki (vihr.) kysyivät, miten hallitus aikoo estää vihreän valon näyttämisen Yhdysvaltojen hyökkäysaikeille.
Suomi oli jo mukana Afganistanissa ISAF-rauhanturvaoperaatiossa, ja mahdollinen lisävastuiden ottaminen Lähi-Idän konfliktialueilla herätti monissa epäilyksiä.
Lipponen lupasi Yhdysvalloissa alustavasti, että Suomi osallistuu Irakin sodan jälkihoitoon. Samalla hän kaupitteli suomalaista AMOS-kranaatinheitinjärjestelmää Yhdysvalloille. Helmikuussa valtioneuvosto antoikin tälle myyntiluvan.
Yhdysvaltojen johtama liittouma aloitti sodan 20. maaliskuuta 2003 ilman YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää. Seuraavana päivänä Yhdysvallat julkaisi listan sotaa tukevista maista, eikä Suomi ollut listalla.
Irakin sodan laillisuus oli kevään 2003 kuuma puheenaihe. Siinä missä Afganistanin sota nähtiin tarpeellisena vastauksena vuoden 2001 syyskuun terrori-iskuihin, ei vastaavia perusteita nähty Irakin sodalle. Tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoi lausunnossaan tuoreeltaan, että YK ei saa tulla syrjäytetyksi tällaisia operaatioita aloitettaessa.
Irakista muodostui yksi vuoden 2003 eduskuntavaalien pääteemoista. Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki höykytti Lipposta tämän lupailuista useissa vaalikeskusteluissa.
Jäätteenmäki syytti Lipposen menneen liian pitkälle, kun tämä oli luvannut Suomen osallistuvan humanitaarisen työn lisäksi jälleenrakennus- ja rauhanturvatoimintaan.
Jäätteenmäki voitti vaalit ehkä juuri Irak-keskustelujen ansiosta ja Lipponen joutui väistymään, mutta Irak-tiedot kääntyivät pian Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi noussutta keskustajohtajaa vastaan.
Kävi ilmi, että Jäätteenmäki oli käyttänyt Irak-tapauksesta tietoja, jotka oli vuotanut presidentin neuvonantaja Martti Manninen. Skandaalin keskellä Jäätteenmäki erosi pääministerin paikalta SDP:n näin vaadittua hallituskumppaniltaan. Jäätteenmäki ehti toimia pääministerinä vain 69 päivää. Hallituspohja jatkoi samalla pohjalla, pääministeriksi nousi keskustan varapuheenjohtaja Matti Vanhanen.
Oikeus totesi keväällä 2004, että Jäätteenmäki oli syytön, mutta Manninen sai 80 päiväsakon tuomion.
Suomen valtiollisissa suhteissa Irakiin kehkeytyi ongelmia. Suomen suurlähetystö ryöstettiin sodan keskellä, eikä Suomella ollut vuosiin edustajia maassa. Myöhemmin Suomi muutti Ruotsin tiloihin pääkaupunki Bagdadissa. 2019 suurlähetystö avattiin uudestaan.
Suomi on osallistunut Irakissa vuonna 2014 alkaneeseen terroristijärjestö Isisin vastaiseen OIR-operaatioon.
Lähteitä:
