Legendaarinen valtameriristeilijä osallistui Falklandin sotaan – poikkesi myös Suomessa
Vaikka Atlantin voi ylittää matkustajalaivalla edelleen, monet laskevat suurten valtamerihöyryjen aikakauden päättyneen vuonna 2008 eläkepäiville siirtyneeseen Queen Elizabeth 2:een.
Queen Elizabeth 2 aloitti liikennöinnin vuonna 1969. Uusi alus korvasi Cunard-varustamon liikenteessä ikääntyneet 1930-luvun aikakautta edustaneet linjalaivat Queen Elizabethin ja Queen Maryn.
Vaikka 1950-luvun lopulla Atlantin ylittävä matkustajaliikenne oli kokenut mullistuksen uusien suihkumatkustajakoneiden, ennen kaikkea Boeing 707:n ja Douglas DC-8:n myötä, Cunard-varustamo päätti pitää kiinni perinteisestä bisneksestään matkustaja- ja postiliikenteessä.
Aivan entisellä toimintamallilla ei kuitenkaan enää jatkettu. Uuden aluksen oli määrä liikennöidä perinteistä Atlantin reittiä vain kahdeksan kuukauden ajan. Neljänä talvikuukautena se toimisi risteilyaluksena lämpimämmillä merillä.
Cunard-varustamon uudella ylpeydellä oli pituutta 294 metriä. Se ylsi alkuperäisillä höyryturbiineillaan 32,5 solmun nopeuteen. Uppoumaltaan alus oli lähes 66 000 tonnia. Se oli kuitenkin kumpaakin edeltäjäänsä pienempi.
Kuningatar Elisabet II laski aluksen vesille 20. Syyskuuta 1967. Hän käytti seremoniassa samoja kultaisia saksia, joita hänen äitinsä ja isoäitinsä käyttivät Queen Elizabethin ja Queen Maryn vesillelaskussa.
Skotit suuttuivat aluksen kuninkaallisesta nimestä, josta riitti polemiikkia muutenkin. Kun kuningatar Elisabet kastoi aluksen, hän lausui “nimeän tämän aluksen kuningatar Elisabet toiseksi”, eli omalle hallitsijanimelleen.
Tällöin nimen kirjoitusasu lyhennettynä olisi Queen Elizabeth II eli ”toinen”. Varustamo käytti kuitenkin arabialaista numeroa, ja laivan nimi tuli muotoon Queen Elizabeth 2, eli ”kaksi”. Aluksen kastetilaisuuden aikaan entinen Queen Elizabeth oli yhä käytössä.
Vesillelaskun jälkeen aluksen viimeistely jatkui reilun vuoden. Tyhjentyneen tilauskirjan vuoksi telakkatyöläiset yrittivät viivyttää aluksen valmistumista varastamalla rakennusmateriaaleja. Laiva valmistui kuitenkin ilkivallasta huolimatta, ja se luovutettiin tilaajalleen vuoden 1968 lopulla.
Queen Elizabeth 2:n käyttöönottovuonna 1969 elettiin suurten teknisten edistysaskelten aikaa, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun, Concorden prototyyppi esiteltiin ja jumboluokan matkustajakone Boeing 747 lensi ensimmäisen lentonsa.
Ajan hengessä Cunard luopui entisten valtamerihöyryjensä Art Deco -tyylisestä sisutuksesta ja käytti aluksen verhoilussa moderneja materiaaleja, kuten laminaatteja ja alumiinia.
Yleisissä tiloissa oli lasia, ruostumatonta terästä, tummia mattoja ja merenvihreää nahkaa. Abstraktia taidetta oli esillä kaikissa julkisissa tiloissa ja hyteissä.
Viralliselle neitsytmatkalle Southamptonista New Yorkiin QE2 lähti viimein toukokuussa 1969. Parhaimmillaan alus ylitti Atlantin kolmessa vuorokaudessa, 20 tunnissa ja 42 minuutissa eli vain kahdeksan tuntia hitaammin kuin kaikkien aikojen nopein matkustajalaiva s/s United States.
Kahteen otteeseen QE2 uhattiin tuhotakin. Toukokuussa 1972 alus vastaanotti pommiuhkauksen, joka osoittautui perättömäksi.
Joidenkin tietojen mukaan Libyan johtaja Muammar Gaddafi olisi uhannut upottaa Q2:n sukellusveneellä kostona Israelin suorittamasta libyalaisen matkustajakoneen alas ampumisesta Siinailla, mutta Egyptin presidentti Anwar Sadat oli saanut Gaddafin muuttamaan mieltään.
Vuonna 1975 QE2 kulki ensimmäistä kertaa Panaman kanavan läpi suurimpana kanavaa käyttäneenä aluksena.
Toukokuussa 1982 QE2 sai kutsun Yhdistyneen Kuningaskunnan palvelukseen, kun Argentiinan kanssa oli ajauduttu sotaan eteläisellä Atlantilla sijaitsevien Falklandinsaarien hallinnasta.
Aluksen ylellinen sisustus suojattiin tai kannettiin ulos muutamassa päivässä, ja kokolattiamatot peitettiin vanerilevyillä. Keulaan ja perään hitsattiin laskeutumisalustat helikoptereille.
Laivaan lastattiin 3000 sotilasta, walesilais- ja skottilaiskaartilaisten lisäksi muun muassa maineikkaita nepalilaisia gurkha-sotilaita.
Puolustusministeri John Nott tuli saattelemaan Queen Elizabeth 2:ta suoraan sotakabinetin istunnosta. Lähtöä juhlistivat armeijan soittokunta ja skotlantilainen säkkipilliryhmä.
Sotilaat olivat kiinnittäneet laivalle taistelutahtoa uhkuvia iskulauseita. Yhdessä lähetettiin pääministeri Margaret Thatcherille ”kiitokset risteilystä”.
QE2 ei 15 vuorokautta kestäneellä sotaretkellään joutunut pahimpien taisteluiden keskelle. Soteretkeltä palatessa alus sai sankarin vastaanoton. Laiva toi mukanaan 700 eloonjäänyttä Argentiinan upottamalta hävittäjä Coventryltä ja kahdelta fregatilta, Antelopelta ja Ardentilta.
Vuonna 1986 jatkuvia ongelmia aiheuttaneet QE2:n höyryturbiinit poistettiin telakalla Bremerhavenissa. Boilerien tilalle asennettiin yhdeksän dieselmoottoria ja höyryturbiinit korvattiin kahdella maailman suurimmalla sähkömoottorilla.
Suomessa mahtava valtameriristeilijä nähtiin elokuussa 1996, kun se poikkesi Jätkäsaaren laituriin 11-päiväisellä risteilyllään. Alus oli lähtenyt kotisatamastaan Southamptonista ja Helsinkiin se oli saapunut Rostockista. Jo saman päivän iltana se jatkoi kohti Tukholmaa.
QE2 toimi varustamonsa lippulaivana peräti 35 vuotta. Vuonna 2004 sen oli kuitenkin aika väistyä uudemman Queen Mary 2:n tieltä.
Viimeisen kerran QE2 lähti ylittämään Atlanttia New Yorkista lokakuussa 2008 yhteislähtönä Queen Mary 2:n kanssa. Laivat ajoivat jonkin aikaa leikkimielisesti kilpaa, jolloin QE2 jätti pari solmua hitaamman seuraajansa kauas taakseen.
Dubaihin kelluvaksi hotelliksi myydyn QE2:n viimeinen matka alkoi marraskuussa 2008 Southamptonista. Yhteensä 16 vuorokauden kestoinen matka oli myyty loppuun alle puolessa tunnissa siitä, kun varauksia alettiin ottaa vastaan.
Lähes 40 vuotta kestäneellä taipaleellaan QE2 kuittasi monta ennätystä. Alus ylitti Atlantin 806 kertaa ja kiersi maapallon 25 kertaa.