Lapsia syntyi vuoden alkupuoliskolla ennätysvähän – muuttovoitto nosti Suomen väkilukua

Suomessa syntyi vuoden alkupuoliskolla ennätyksellisen vähän lapsia.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi-kesäkuun aikana syntyi 23 723 lasta, mikä on runsaat 1 400 lasta vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

– Suomessa ei ole syntynyt näin vähän lapsia minkään muun puolivuotiskauden aikana ainakaan 1900-luvulla ja 2000-luvulla, kertoi yliaktuaari Joni Rantakari Tilastokeskuksesta STT:lle.

Muuttovoitto ulkomailta aiheutti sen, että Suomen väkiluku kasvoi tammi-kesäkuussa runsaalla 3 200 hengellä. Maan väkiluku oli kesäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 5 516 343.

Suomessa kuoli vuoden alkupuolella 27 432 ihmistä. Syntyneitä oli runsaat 3 700 vähemmän kuin kuolleita.

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna liki 13 800 henkeä ja Suomesta ulkomaille lähes 6 900 ihmistä.

Maakunnista väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jonka väestömäärä nousi lähes 10 000 hengellä.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti lähes 1 200 asukasta.

Ennakkotietojen mukaan Etelä-Savossa kuoli enemmän ihmisiä kuin siellä syntyi. Sieltä myös muutti pois enemmän ihmisiä kuin sinne muutti.

Muuttotappio oli koko maan suhteellisesti suurin eli 4,1 promillea väkimäärästä. Määrällisesti suurin muuttotappio oli kuitenkin Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan runsaat 127 600. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 700 muuttoa vuoden 2018 kuntajaon mukaan.

Kello 18.19: Täydennetty Etelä-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan lukuja.