Lapset vähissä, maksut tapissa ja sopimuksista puuttuu force majeure -pykälä – Moni kunta miettii nyt, mitä yksityisille päiväkodeille pitäisi tehdä
Koronakriisi vaikuttaa myös yksityisten päiväkotien arkeen.
Osassa Suomen kunnista mietitään nyt, maksaako yksityisille varhaiskasvatuksen palvelutuottajille normaalit taksat vai lyödäkö palvelusetelien maksatus jäihin sillä perusteella, ettei palvelua käytetä?
Valtaosa perheistä on hallituksen ohjeen mukaisesti pitänyt lapset kotona päivähoidosta maaliskuun puolivälistä lähtien. Poikkeustilanne jatkuu näillä näkymin ainakin toukokuun puoliväliin saakka.
Joissakin kunnissa palvelusopimusten sääntökirjaan on kirjattu, että jos palvelua ei käytetä 30 tai 60 päivään, palvelusetelin maksatus voidaan pysäyttää.
– Osa kunnista aikoo toimia tämän säännön mukaisesti, toiset miettivät, mikä olisi järkevä tapa toimia, jotta ei ajettaisi yrityksiä mahdottomaan tilanteeseen, kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta toteaa.
Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät ovat antaneet asiasta yhteisen suosituksen. Siinä esitetään, että kunnat harkitsisivat asiaa tapauskohtaisesti.
– Vaikutusta on myös sillä, mitä yrittäjä tekee. Jos se lomauttaa laajasti henkilökuntaa tai sulkee koko toimipisteensä, tulee myös palvelusetelien maksamista pohtia, Lahtinen huomauttaa.
”Tärkeää olisi toimia niin, ettei kunta aja yrityksiä konkurssiin.”
Hän muistuttaa, että alan yrittäjät ovat keskenään hyvin erilaisia.
Osa toimii yhdistyspohjalta, osa yrityksistä on pieniä, osa isompia. Toiset ovat juuri investoineet ja kassakriisi voi uhata piankin.
– Ymmärrän, että kunnat joutuvat miettimään myös varhaiskasvatuksen kustannuksia. Tärkeää olisi toimia niin, ettei kunta kuitenkaan aja yrityksiä konkurssiin.
Yksityisiä sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä edustavan Hyvinvointialojen liiton johtavan asiantuntijan Aino Närkin mukaan palvelusetelien katkaisemisajatuksia on virinnyt kautta maan.
Noin sadassa kunnassa palvelusetelit ovat käytössä, joten asiaa pohditaan tavalla tai toisella kolmasosassa Suomen kunnista. Joissakin, kuten Porissa ja Janakkalassa, päätös maksujen keskeyttämisestä on jo tehty. Osa miettii, mille ryhtyä.
– Yrittäjien kannalta kuvio on sekava. Osa kunnista myös hyvittää asiakasmaksut kunnan palveluissa oleville mutta ei yksityisille. Kaikkia perheitä tulisi kohdella tasavertaisesti toimintamallista riippumatta, Närkki sanoo.
Hän huomauttaa, että sääntökirjojen 30 ja 60 päivän aikarajoja säädettäessä ei ole otettu huomioon koronakriisin kaltaisesta syystä johtuvaa palvelun keskeytystä.
– Poikkeustilaa ei voi verrata normaaliolosuhteisiin. Sääntö on kirjoitettu kuntien turvaksi, mutta nyt sitä käytetään yrityksiä vastaan.
Närkin mukaan kuntien päätökset palvelusetelimaksatusten jäädytyksestä tarkoittaisivat käytännössä päiväkotien alasajoa.
– Se olisi hyvin turmiollista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että päiväkodit on pidettävä auki, jotta kriittisillä aloilla työskentelevät vanhemmat pääsevät töihin, hän muistuttaa.
Päiväkotipaikkoja tullaan toisaalta tarvitsemaan täysimääräisesti heti, kun poikkeustila päättyy.
– Kunnissa pitäisi suhtautua nyt rauhallisesti eikä tehdä paniikkipäätöksiä. Palveluntuottajien saaminen takaisin lyhyen ajan päästä tulisi olemaan tosi hankalaa, Närkki toteaa.
Oulu on yksi niistä kunnista, jossa yksityisten päiväkotien palvelusetelien maksatus on ollut esillä. Asiaa käsitellään sivistys- ja kulttuurilautakunnassa ensi viikolla. Oulu ostaa varhaiskasvatuspalveluistaan peräti 40 prosenttia yksityisiltä toimijoilta.
Lautakunnan varapuheenjohtaja Lauri Nikula (kesk.) korostaa, että kaupungin osalta halutaan etsiä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa kaikille sopivaa ratkaisua.
– Yksityinen päivähoitokenttä ei saa missään nimessä romahtaa. Jos niin käy, olemme huutavassa hukassa, hän korostaa.
Jonkinlainen päätös on joka tapauksessa saatava sorvatuksi.
Kaupunki on tähän saakka maksanut palvelusetelit yrittäjille täysimääräisinä, vaikka iso osa lapsista ei ole päiväkodissa ollut.
– En usko, että kukaan edes esittää maksatuksen lopettamista kokonaan, mutta ehkä siinä voitaisiin 60 päivän jälkeen miettiä jonkinasteista kohtuullistamista.
”Yksityinen päivähoitokenttä ei saa romahtaa. Jos niin käy, olemme huutavassa hukassa.”
Nikula arvioi, että päiväkodeissa on parin kuukauden aikana varmasti ehditty sopeuttaa esimerkiksi henkilöstökuluja.
– Pitää hakea ratkaisu, joka turvaa palvelurakenteen säilymisen ja erityisesti lasten hoitopaikat sekä yrittäjien selviämisen. Toisaalta pitää muistaa, että kunnat ovat nyt todella lujilla. Vaatimukset niitä kohtaan ovat valtavat.
Nikula muistuttaa vielä, että tilanne on kaikille osapuolille aivan uusi. Sääntökirjassa ei ole varauduttu siihen, että palvelun tarve lakkaa jostakin ulkoisesta syystä.
– Force majeure -pykälä puuttuu. Jatkossa poikkeusaikaohjeistus varmasti täydentyy. Sitä ennen toivon, että meillä kaikilla riittäisi ymmärrystä eri tahojen yrittäessä kamppailla kukin omien haasteidensa kanssa.
