Lappilaisten karvalakkilähetystö marssi ministerin puheille 40 vuotta sitten – kiistely Kemijoen lohesta jatkuu yhä
Historiaan jääneestä Kemijokivarren karvalakkilähetystöstä tuli keskiviikkona kuluneeksi 40 vuotta.
Lappilaisten lähetystö marssi karvahatut päässä oikeusministeriöön 6. marraskuuta 1979 vaatimaan korvauksia Kemijoen lohen menettämisestä voimalaitosrakentamisen vuoksi.
Korvausasiaa oli puitu eri oikeusasteissa vuosia. Selvyyttä siihen, kuka korvauksiin oli oikeutettu ja paljonko niitä pitäisi maksaa, ei ollut kuitenkaan saatu.
Kemijokivarresta oli saapunut yöjunalla yli 40 isäntää, kalamiestä ja maakuntapoliitikkoa. Joukko onnistui lopulta pääsemään oikeusministeri Christoffer Taxellin (r.) puheille.
– Uho oli kova. Kun Rovaniemen asemalta lähdettiin, sanottiin lehdistölle että takaisin ei tulla ennen kuin on päätös asiasta saatu. Säännöt teimme jo ennen lähtöä, mutta junassa muistimme että tärkein puuttuu: viinaa ei oteta ennen kuin on homma hoidettu, Lapin maakuntasihteerinä karvalakkilähetystöön osallistunut Jaakko Ylitalo muistelee Ylelle .
Ylitalon mukaan puolet porukasta keskusteli ministeriössä virkamiesten kanssa, puolet jäi käytävään.
– Nuorin pantiin hakemaan eväitä, lauantaimakkaraa oli ainakin seitsemän tankoa ja limppuja vaikka kuinka paljon.
Karvalakkilähetystö vaati korvauskiistan ratkaisemista poikkeuslailla. Sitä ei saatu, mutta ministeriltä heltisi sentään lupaus lisäresursseista oikeuskäsittelyn jouduttamiseksi.
Joulukuussa 1982 Vaasan vesiylioikeus antoi päätöksensä Kemijoen lohikorvauksista. Kokonaissumma laski 64 miljoonasta markasta 27 miljoonaan, ja korvauksen saajien määrä väheni.
Vuonna 1984 Korkein hallinto-oikeus päätti, ettei se myönnä asiassa valituslupaa. Päätökset lohikorvauksista ja kalanistutuksista jäivät pysyviksi.
Kemijoen lohen tuhoksi koitui 1940-luvun lopulla jokisuulle rakennettu Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran voimalaitos. Pato esti lohen nousun, ja koko kanta kuoli sukupuuttoon.
Entiselleen Kemijokea ei enää saa. Toiveita lohen jonkinasteisesta paluusta jokeen elättää kuitenkin se, että lohia on viime vuosina noussut Isohaaraan rakennettujen kalateiden läpi.
Lapin Ely-keskus vaatii kalateiden rakentamista myös niihin Rovaniemen alapuolisiin voimalaitoksiin, joissa niitä ei vielä ole. Ely-keskus jätti keväällä 2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Kemijoen kalanhoitovelvoitteiden muuttamiseksi.
Laitokset omistava Kemijoki Oy vastustaa asiaa kuitenkin tiukasti. Yhtiö pitää esitettyjä vaatimuksia taloudellisesti kohtuuttomina.