Vaaliohjelmat syynissä: Lähes kaikki puolueet vaativat koulutustasoa ylös, mutta opiskelijoiden kukkarolle ei haluta mennä
Huhtikuussa valittava eduskunta aloittaa työnsä säästöpaineiden keskellä, mutta korkeakoulutuksesta kukaan ei ainakaan vaalien alla halua säästää.
Suurin osa nykyisistä eduskuntapuolueista tavoittelee korkeakoulututkintoa ainakin puolelle nuorista ikäluokista. Kaikki isot puolueet torjuvat ajatukset lukukausimaksujen laajentamisesta ja opiskelijoiden tukien leikkauksista, joita valtiovarainministeriö väläytti mahdollisina vaihtoehtoina noin viikko sitten.
STT pyysi neljää suurinta puoluetta kertomaan tavoitteistaan. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n kommentit saatiin puhelimitse, keskustan sähköpostitse. Muiden puolueiden kantoja tarkasteltiin poliittisista ohjelmista tai pyydettiin puoluetoimistoilta.
Valtaosa puolueista lisäisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja tulevalla hallituskaudella. Suurimmat puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta haluavat houkutella Suomeen myös lisää kansainvälisiä opiskelijoita.
Kunnianhimoisin lähitulevaisuuden tavoite on SDP:llä, joka haluaisi korkeakouluttaa 60 prosenttia alle 35-vuotiaista 2030-luvulla.
– Tärkein tavoite on tietysti, että saadaan lisättyä aloituspaikkoja, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo STT:lle.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien mukaan tavoitteemme tarkoittaa ensi vaalikaudella 40–160 miljoonan euron lisärahoitusta aloituspaikkoihin (vuositasolla), hän jatkaa.
Kokoomuksen sivistyspolitiikan verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Multala sanoo, että arviot aloituspaikkojen lisäämisen hintalapusta tällä vuosikymmenellä vaihtelevat muutamasta kymmenestä miljoonasta jopa pariinsataan miljoonaan vuodessa.
– Pitää löytyä muita kohteita, mistä otetaan pois. Koulutus on meille selvä painopiste, Multala sanoo.
Perussuomalaiset on puolueista kriittisin koulutustavoitteita kohtaan.
– On tärkeää saada kaikille suomalaisille koulutus, mutta kaikkien ei tarvitse olla korkeakoulutettuja. Erityisesti tulisi nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta ja huolehtia siitä, että nuoret, jotka valitsevat ammatillisen puolen, saavat tarvittavan osaamisen, puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Perus- ja toisen asteen koulutuksen vahvistaminen on esillä myös muiden isojen puolueiden vaaliohjelmissa.
Gallupjohtaja kokoomus on aloituspaikkojen lisäämisen ohella esittänyt korkeakouluille miljardin euron pääomitusta. Se rahoitettaisiin myymällä valtion omaisuutta.
Multala vakuuttaa, että tulevassa hallituksessa kokoomus vastustaisi koulutusleikkauksia. Hän ottaa takapakkia myös puolueen aiemmasta ehdotuksesta harkita opiskelijoiden siirtämistä pois yleisen asumistuen piiristä.
– Olemme todenneet, että sitä ei tässä kohdin kannata harkita, hän sanoo.
Multalan mukaan puolue ei myöskään kannata uusia lukukausimaksuja tai suoria leikkauksia opiskelijoiden tuista. Työntekoon puolue voisi kannustaa esimerkiksi nostamalla opintotuen tulorajoja edelleen.
– Opintososiaalisia etuuksia on jo muutettu lainapainotteisemmiksi. Se ei ole se suunta, johon tulisi jatkossa mennä.
Keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP linjaavat niin ikään vaaliohjelmissaan, että suomalaisten opiskelun on säilyttävä maksuttomana. Ainakin vasemmistoliitto on kuvaillut asiaa hallitukseen lähdön kynnyskysymykseksi.
Myös SDP ja perussuomalaiset kertovat tukevansa maksutonta opiskelua suomalaisille. Jälkimmäinen puolue kuitenkin korottaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden nykyisiä lukukausimaksuja.
SDP, vihreät ja vasemmistoliitto linjaavat myös, että opiskelijoiden tukia pitäisi parantaa. Kaksi jälkimmäistä luopuisi myös ulkomaalaisten lukukausimaksuista.
– Tavoitteenamme on opiskelun lainapainotteisuuden vähentäminen, ja opintorahaa pyritään parantamaan, SDP:n Mäkynen sanoo.
Opiskelijavalinnoissa SDP voisi harkita ensikertalaiskiintiöiden lisäämistä, kun taas keskusta luopuisi niistä kokonaan.
Keskusta linjaa myös, että korkeakoulupaikkoja on lisättävä kaikkialla Suomessa. Ainakin keskusta, SDP ja vasemmistoliitto haluavat myös, että jokaisessa maakunnassa säilyy korkeakoulu.
Suomessa noin 40 prosentilla 25–34-vuotiaista oli vuonna 2021 korkeakoulututkinto. Osuus jää OECD-maiden keskitason alapuolelle, kun vielä parikymmentä vuotta sitten Suomi oli kansainvälisessä vertailussa kärkimaiden joukossa.
Suomen tavoite on, että vuonna 2030 tutkinnon hankkisi vähintään puolet nuorista aikuisista. Tämän ilmoittavat tavoitteekseen myös kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. SDP:n tavoite on tätä vielä korkeampi.
Kovimman luvun lyö pöytään vihreät, joka haluaisi nostaa nuorten aikuisten koulutusasteen 70 prosenttiin 2040-luvun aikana. Sama tavoite mainittiin ministeriöiden kansliapäälliköiden helmikuisessa raportissa. Puolueen mukaan tavoite vaatisi erillisen toimenpideohjelman.
RKP ja kristillisdemokraatit eivät vaaliohjelmissaan ota asiaan kantaa, mutta KD kertoo kannattavansa yleisesti ottaen koulutustason nostoa. Liike Nyt haluaa vaaliohjelmassaan lisätä aloituspaikkoja.
Joistakin puolueista vuoden 2030 tavoitetta on myös toppuuteltu. Kokoomuksen Multalan mukaan tavoite näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä, vaikka siihen onkin sitouduttu. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi helmikuussa STT:lle, että se voitaisiin saavuttaa viimeistään vuonna 2035.
Perussuomalaisten Purra tyrmää tavoitteen kokonaan. Puolueen mukaan myös korkeakoulutusta on tarpeen lisätä etenkin työvoimapula-aloille, mutta ei ”keinolla millä hyvänsä”.
Purran mielestä koulutus on kärsimässä inflaation eikä korkeakoulututkinto aina takaa hyvää palkkakehitystä tai edes työmarkkinoilla tarvittavia taitoja.
– Jos tietyissä ikäluokissa 50–70 prosenttia halutaan korkeakouluihin, ei tämä voi tapahtua laskematta korkeakoulutuksen standardeja, emmekä kannata sitä, Purra katsoo.
Päättyvällä hallituskaudella korkeakouluihin on lisätty yli 12 000 aloituspaikkaa, mutta puolueiden tavoitteita varten tarvittaisiin paljon lisää. Korkeakoulujen rehtorineuvostot ovat arvostelleet, että nykyisiäkään lisäyksiä ei ole rahoitettu tarpeeksi.
Jos useimpien puolueiden ajamiin lisäyksiin voi upota satoja miljoonia eivätkä opiskelijat saisi joutua maksajiksi, mistä rahat saadaan?
Puolueet eivät kerro suoraan, mistä kohteista ne ottaisivat esimerkiksi korkeakoulupaikkoihin tarvittavan rahoituksen. Kokoomus on esittänyt talouspoliittisessa ohjelmassaan säästökohteiksi muun muassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, erilaisia indeksikorotuksia sekä sen mielestä tehottomia yritystukia.
Myös keskusta esitti helmikuisessa linjauksessaan, että säästöjä voitaisiin saada esimerkiksi asumistuista ja indeksikorotusten leikkauksista. SDP puolestaan on esittänyt suurimmaksi tulonlähteeksi veronkiristyksiä ja tiukentaisi muun muassa yritysten tukia.
Keskusta ei helmikuisessa linjauksessaan rajannut mitään kohdetta säästöjen ulkopuolelle. Puolue esitti tuolloin, että säästöjä voitaisiin saada esimerkiksi asumistuista ja indeksikorotuksia leikkaamalla.
TKI-yhteistyön myötä korkeakouluille toivotaan pienemmässä määrin myös yksityistä rahoitusta. Esimerkiksi keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen esittää myös koulutusvientiä yhdeksi rahoituksen lähteeksi.
Koulutuslisäyksiä ajavista puolueista korostetaan, että koulutusrahoista päätetään osana laajempaa budjettisuunnittelua ja niiden on tarkoitus kantaa tulevaisuudessa hedelmää.
– Lähtökohta on tietysti se, että kun koulutetaan ihmisiä, he työllistyvät korkeamman tulotason töihin ja maksavat veroja, SDP:n Mäkynen sanoo.