Lääkärin näkökulmasta koronakriisiä on hoidettu eettisesti oikein, sanoo keskustalainen sydänspesialisti – mutta nyt on aika ryhtyä purkamaan rajoitteita

– Hallitus on olosuhteisiin nähden suoriutunut erinomaisesti ja oikea-aikaisesti koronakriisin hoidosta.

Näin toteaa kardiologi, apulaisylilääkäri ja keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajan nuijaa vielä hetken hallussaan pitävä Antti Kivelä.

Hän muistuttaa, että hyvinvointiyhteiskunta on kaikkein heikoimpia ihmisiä varten.  

­– Eniten tässä menettävät ne, jotka ovat hengissä ja joilla on jotain rahallisesti menetettävää. Lääkärin näkökulmasta kriisiä on hoidettu eettisesti oikein.

Kivelä on seurannut koko kriisin ajan sekä Suomen että maailman koronatilastoja ja nimenomaan koviksi luvuiksi nimittämiään sairaalahoito- ja tehohoitomääriä.

– Suomessa nämä luvut ovat pienentyneet viimeisten viikkojen ajan, ja ne kertovat että rajoitustoimenpiteistä on ollut hyötyä. Olemme paremmassa tilanteessa kuin moni muu Euroopan maa.

Kivelän mielestä nyt ollaankin tilanteessa, jossa on aika ryhtyä purkamaan rajoitteita.

Kivelä perustelee tätä kolmella asialla. Ensinnäkään tehohoitokapasiteettia ei missään vaiheessa ole uhattu ylittää.

Toiseksi Uudenmaan avaaminen koronaeristyksestä ei pölläyttänyt tartuntaryöppyä muualle maahan.

Kolmanneksi hän vertaa Suomen tilannetta Tanskaan, jossa otettiin rajoitukset käyttöön hyvin nopeasti. Kaksi viikkoa sitten maa avasi koulunsa.

– Se tarkoittaa vähän samaa kuin että joka päivä olisi useamman sadan ihmisen joukkokokoontuminen. Siitä huolimatta infektioluvut eivät ole lähteneet nousuun, Kivelä vertaa.

Suomessakin pitäisi hänen mielestään nyt siirtyä pois poikkeustilasta ja tehostaa testaus tappiinsa.

­– Sitä pitää tehdä niin suurella kapasiteetilla, että jokainen ihminen joka aivastaa tai tuntee itsensä lämpöiseksi, saa testin välittömästi. Näin kaikki altistuneet saadaan kiinni ja voidaan asettaa karanteeniin.

Kivelän työpaikalla keskussairaalan sydänpoliklinikalla koronatilanne on näkynyt hiljaisuutena. Potilaita ei juuri näy.

Sama tilanne on kollegoiden kertoman mukaan muissakin keskus- ja yliopistosairaaloissa. Asiakkaat eivät tule paikalle, vaikka sihteerit soittelevat perään.

– On merkillistä, että ihmiset jättävät  tulematta hoitoon ja normaaleihin kontrolleihin, hän ihmettelee.

Kivelä korostaa, että omin päin poisjääminen hoidosta pahentaa usein tilannetta.

– Ja jos tulee äkillisiä sydänoireita, eikä lähde sairaalaan koronanpelon vuoksi, infarkti saattaa jopa tappaa.

Oman lukunsa on se, että jossakin vaiheessa nyt patoutuva hoidontarve alkaa väistämättä purkautua.

– Se on sitten taas terveydenhuoltojärjestelmän hoidettava tilanne. Tiedän, että systeemi toimii siinäkin, mutta kyllä tämä tulee aiheuttamaan tarpeetonta ruuhkaa ja hoitojonoja.