Kysely: Suurin osa yrityksistä on jo avannut lakisääteisen kanavan epäkohdista ilmoittamiseen – joka viidenneltä vielä puuttuu
Joka viides yritys on vielä ilman lakisääteistä ilmoituskanavaa, käy ilmi Keskuskauppakamarin kyselystä.
Vuoden alussa voimaan tullut laki velvoittaa kaikki vähintään 50 ihmistä työllistävät yritykset ottamaan käyttöön ilmoituskanavan, jonka kautta työntekijät voivat nimettömästi ja turvallisesti ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista tai väärinkäytöksistä.
Kaksi vuotta sitten ilmoituskanava oli käytössä noin puolella yrityksistä.
– Kyselymme perusteella voi sanoa, että yritysten tietoisuus ilmoituskanavan välttämättömyydestä on kasvanut, mutta silti Suomessa on vielä paljon yrityksiä, joissa ilmoituskanava ei ole vielä käytössä. Odotettavissa on, että lukuisia ilmoituskanavia otetaan vielä tänä vuonna käyttöön, sanoo Keskuskauppakamarin yritysten itsesääntelystä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Stina Wikberg tiedotteessa.
Ilmoittajansuojelulaki perustuu EU-direktiiviin. Direktiivin tarkoitus on ehkäistä ennalta yleiseen etuun kohdistuvia uhkia tai vakavia haittoja kuten korruptiota tai petoksia.
Lainsäädännöllä varmistetaan, ettei väärinkäytöksistä tai niiden epäilyistä ilmoittanut työntekijä joudu koston kuten irtisanomisten kohteeksi.
Alle 250 henkeä työllistävillä organisaatioilla on aikaa avata ilmoituskanava joulukuun puoliväliin mennessä. Tuota isommilla siirtymäaika umpeutui maaliskuun lopussa.
Valtaosa organisaatioista käyttää kyselyn perusteella sähköistä ilmoituskanavaa ja on hankkinut sen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta.
Liki kahdella yrityksellä kolmesta kanava on avoin kaikille sidosryhmille eli muillekin kuin omille työntekijöille. Laki velvoittaa avaamaan ilmoituskanavan vain organisaation omille työntekijöille. Wikbergin mukaan yritykset kokevat, että avoimuus myös yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden suuntaan on tärkeää.
Suurin osa yrityksistä käsittelee kanavan kautta tulleet ilmoitukset itse. Vain harva ostaa palvelun ulkopuolelta. Useimmiten käsittelijänä on henkilöstöjohtaja, toimitusjohtaja tai talousjohtaja.
Keskuskauppakamarin kysely lähetettiin suomalaisille organisaatioille, joilla on Asiakastiedon mukaan vähintään 50 työntekijää. Lisäksi kysely lähetettiin Keskuskauppakamarin asiakasrekisterin yrityksille. Kyselyyn vastasi 219 organisaatiota.