Kysely: Sanomalehdet ylivoimaisesti tärkein tiedonhakulähde tammikuun aluevaaleissa – vaalikoneet kiinnostavat kolmea neljästä
Sanomalehdet ovat ylivoimaisesti tärkein media, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi tammikuussa 2022 pidettäviin ensimmäisiin aluevaaleihin. Tämä selviää IRO Researchin lokakuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä Aluevaalit 2022 -tutkimuksesta.
Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti, pois lukien helsinkiläiset. Aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä.
Aluevaaleissa varmasti tai melko varmasti äänestävistä 56 prosenttia aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä tueksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Toiseksi eniten tukea haetaan televisiosta tai tv-kanavien verkkopalveluista (37 prosenttia) ja kolmanneksi eniten painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä (34 prosenttia).
Neljännelle sijalle sijoittuvat aluevaaleissa ehdokkaina olevien omat verkkosivut (31 prosenttia) ja viidenneksi asuinkunnan ylläpitämät verkkopalvelut (23 prosenttia).
Harvempi kuin joka viides äänestämään aikova arvioi hakevansa tukea päätökselleen puolueiden verkkosivuilta, postilaatikoihin jaettavista mainoksista, radiosta, aikakauslehdistä, Googlesta, keskusteluista ehdokkaiden kanssa tai sosiaalisesta mediasta.
Medioiden verkkosivuilla ennen aluevaaleja julkaistavia vaalikoneita kokeilisi erittäin todennäköisesti 45 prosenttia ja melko todennäköisesti 28 prosenttia äänestämään aikovista suomalaisista.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka hyvin aluevaalien merkitys ymmärretään. Lähes puoletbkaikista äänioikeutetuista ja lähes kaksi kolmesta 18–24-vuotiaasta vastasi, ettei ole ainakaan kovin hyvin perillä, mistä näissä vaaleissa on kysymys.
Useampi kuin joka kymmenes kaikista ja reilu neljännes 18–24-vuotiaista koki, ettei ollut lainkaan selvillä aluevaalien merkityksestä. Vain hieman yli puolet äänioikeutetuista ja nuorimmista joka kolmas arvioi olevansa vähintään melko hyvin perillä siitä, mistä aluevaaleissa on kysymys.
– Aluevaalien merkityksen selventämisessä on vielä hyvin paljon tehtävää. Tämä haastaa ehdokkaat, puolueet, kunnat, hyvinvointialueet ja tietysti myös journalistit viestimään selkeästi aluevaalien merkityksestä, jotta kansalaiset saadaan käyttämään äänioikeuttaan tammikuun vaaleissa, toteaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
Ehdokkaan eri asioita koskevien näkemysten vastaavuus äänioikeutetun omien näkemysten kanssa nousi painoarvoltaan ylivoimaisesti merkittävimmäksi tekijäksi ehdokasvalinnassa. Tätä painottaa lähes neljä viidestä äänioikeutetusta.
Reilu kolmannes painottaa valinnassaan ehdokkaan puoluetta, tasa-arvoista suhtautumista eri väestönosiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta. Ehdokkaan koulutustaustalla on painoarvoa joka kolmannelle, iällä joka neljännelle ja ammatilla joka viidennelle.
Reilu kymmenes huomioi painotuksessaan kunnallispoliittisen kokemuksen, sukupuolen, ehdokkaan asumisen lähellä äänestäjää, pelastustoimen asiantuntemuksen ja helpon lähestyttävyyden. Vain joka kahdeskymmenes antaa painoarvoa ehdokkaan mukana olosta valtakunnan politiikassa.
Joka neljäs suomalainen pitää todennäköisenä, että aluevaaliehdokkaita tai vaalitilaisuuksia pyritään häiriköimään. Joka toinen pitää häiriköintiä epätodennäköisenä, joka neljäs ei osannut arvioida häiriköinnin todennäköisyyttä.
Häirintää todennäköisenä pitäviltä kysyttiin, millaista häiriötä aluevaaleissa voi syntyä ja ketkä sitä voivat aiheuttaa. Vastauksissa nousi esiin ehdokkaiden eriasteinen uhkailu, asiaton sähköpostin täyttäminen ja somekirjoittelu, disinformaation levittäminen, vihapuhe ja ehdokaskuvien töhriminen.
Mahdollisten häiriöiden aiheuttajiksi mainittiin muun muassa erilaiset ääriryhmät ja -liikkeet, asioista eri tavalla ajattelevat sekä julkisuudenkipeät ryhmät ja yksilöt.
Tutkimuksessa suomalaisia pyydettiin arvioimaan myös yleisesti, kuinka todennäköisenä he pitävät tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrän kasvua lähivuosina.
Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kasvua todennäköisenä. Joka kolmas pitää jopa erittäin todennäköisenä, että lähivuosina ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta, tieteestä tai muista ihmisistä pyritään entistä enemmän vääristämään jakamalla tietoisesti virheellistä tietoa.
