"Kyse EU:n uskottavuudesta" – Eeva Kalli perää konkretiaa unionin puolustusyhteistyöhön

Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Eeva Kalli (kesk.) kannattaa kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaan.

Kallin mukaan kutsunnat voisivat olla hyvä hetki tavoittaa koko ikäluokka ja auttaa nuoria löytämään mielekäs tie eteenpäin, mutta myös tarjota tietoa armeijan käymisestä. 

Kalli huomauttaa, että nykyisellään järjestelmä edellyttää palvelukseen hakeutuvilta naisilta poikkeuksellista aktiivisuutta. Yhteiset kutsunnat olisivat väylä tuoda asepalveluksen mahdollisuus lähemmäs nuoria naisia. 

– Siinä pystyttäisiin markkinoimaan armeijaa ja voitaisiin avata sitä, mitä se konkreettisesti olisi. Jos kutsunnat ulotettaisiin koko ikäluokkaan, niin voisin kuvitella, että sitä kautta myös yhä useampi nainen voisi hakeutua armeijaan, Kalli kuvaa. 

Kallin mukaan kyse on myös välttämättömyydestä, kun ikäluokat pienenevät.

Kalli kiittelee Suomen aktiivisuutta kansainvälisen puolustusyhteistyön kehittämisessä. Hän näkee kuitenkin haasteet, joita EU:n jäsenmaiden koordinoimisessa yhteiseen puolustukseen on.

Aiemmin heinäkuussa Politico-lehti uutisoi, etteivät EU:n puolustuksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) hankkeet ole edenneet suunnitellusti, ja että niistä suuri osa on vasta alkutekijöissään.

– Haasteet ovat moninaiset ja isot. Ei olla päästy sellaiseen yhteiseen strategiseen, poliittisesti jaettuun tapaan toimia. Tietysti on fakta, että turvallisuuspoliittiset uhkakuvat eri jäsenmaissa ovat kovin erilaisia, Kalli myöntää.

Kallin mukaan on tärkeää, että hankkeiden edistymistä seurataan tarkasti. Hänen mukaansa on Suomelta oikea valinta osallistua aktiivisesti yhteistyöhankkeisiin, vaikka niiden edistäminen kohtaisikin takapakkeja.

– Yhtä kaikki pidän erittäin tärkeänä, että olemme aktiivisesti mukana hakemassa ja rakentamassa erilaisia yhteistyökuvioita, joista EU on keskeinen. Suomihan onkin ollut aktiivinen siinä.

Kansanedustaja painottaa, että muuttuneessa maailmassa yhteiset linjat ovat välttämättömiä. Hänen mukaansa Suomen intresseissä onkin löytää EU:n yhteispuolustukseen mahdollisimman paljon konkreettista sisältöä.

– Toimintaympäristö on muuttunut, uhkakuvat moninaistuneet ja epävakaus lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Tarve yhteistyölle ja yhteisille toimintatavoille on ilmeinen.

EU:n sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien lisäksi Eurooppaa ovat herättäneet brexit ja presidentti Donald Trumpin kausi. Iso-Britannia vei lähtiessään EU:sta paljon sotilaallista kyvykkyyttä, ja Trumpin kautena EU:n Nato-maiden luottamus Yhdysvaltojen sotilaalliseen apuun koki kolauksen, Kalli muistuttaa.

Presidentti Trumpin retoriikka ja Yhdysvaltain katseen siirtyminen Aasiaan on motivoinut Eurooppaa etsimään Yhdysvalloista riippumattomia turvallisuusratkaisuja. EU:lla on myös käytettävissään sotilasliitto Natoa laajempi kokonaisturvallisuuden keinovalikoima, jonka käyttökelpoisuuteen Naton kiinnostus saattaa olla heräämässä.

– Jos Naton ajattelussa nousee kokonaisturvallisuus, tarvitseeko se joitakin muita instrumentteja työkalupakkiin, joita sillä ei vielä ole – ja mikä on sen ratkaisu lähteä hakemaan niitä, jos sotilaallinen turvallisuus ei enää riitä? Nato voi ajatella EU:ta tietyllä tavalla kiinnostavana, koska meillä on niin monipuolinen työkalupakki, kunhan onnistumme sitä käyttämään, Kalli pohtii.

Kansanedustaja pitää pysyvää rakenteellista yhteistyötä hyvänä osaratkaisuna EU:n turvallisuudelle, vaikka jäsenmaiden uhkakuvat ja strategiset valinnat ovatkin keskenään hyvin erilaisia.

– Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on rakennettu sillä tavalla, että se mahdollistaa ja ottaa huomioon nämä erilaiset lähtökohdat. Se on yksi esimerkki siitä, että ollaan kuitenkin pystytty rakentamaan yhteinen politiikkakehikko, jonka sisällä pystytään tekemään unionin rakenteiden puitteissa yhteisiä hankkeita.

Yhteistyö saattaa myös harpata tulevaisuudessa yllättäenkin eteenpäin, kun tilanteet muuttuvat.

– Voihan olla, että siellä on osa sellaisia asioita, ettei niiden tarve olekaan enää niin ilmeinen, mutta kun toimintaympäristö muuttuu, niin tiettyjen yhteisten hankkeiden tarve entisestään vahvistuu ja alleviivautuu. PRY on lähtökohtaisesti avoin kaikille niille maille, jotka ovat halukkaita ja kyvykkäitä osallistumaan yhteistyöhön. Se ei ole suljettu klubi. Sillä on paikkansa, ja Suomen kannattaa sitä aktiivisesti edistää, Kalli linjaa.

Kalli nostaa esille myös EU:n yhteisen puolustusrahaston, jonka toiminnassa hän näkee suomalaiselle puolustusteollisuudelle potentiaalia.

Hän toivoo, että hallinto ja teollisuus olisivat tiiviissä yhteistyössä, jotta myös alan pienet ja keskisuuret yritykset saisivat mahdollisuuden tuoda osaamisensa rajat ylittäville markkinoille. 

– On tärkeää, että meillä on käsitys, millaista osaamista ja valmiuksia meillä on, jotta pystytään yhteistyössä löytämään ne eurooppalaiset yhteistyökuviot, jotka voisivat auttaa pääsemään mukaan puolustusrahaston hankkeisiin. Siinä on ilman muuta vielä paljon tehtävää, mutta siinä pitää pystyä olemaan hereillä, Kalli huomauttaa. 

Puolustusyhteistyön merkittävänä askeleena hän nostaa esille EU:n strategisen kompassin, joka on määrä hyväksyä ensi vuonna. Kompassi on EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittinen strategia tuleville vuosille.

Kompassilta Kalli toivoo yhteistä tilannekuvaa, josta päästä liikkeelle.

– Yhteisesti tehtävä uhka-arvio olisi tärkeä askel, koska on vaikea rakentaa lihaa luiden päälle ennen kuin on yhteiset näkemykset siitä, mitä tavoitellaan.

Kunnianhimoa Kalli pitää hyvänä asiana, mutta myös kompastinkivenä.

– Joskus EU:lla on vähän taipumusta kunnianhimoisiin tavoitteisiin, erilaisiin juhlallisiin julistuksiin ja strategisiin papereihin, joissa käy vanhanaikaisesti, että ne eivät välttämättä tarjoakaan villoja. Kaikki, mitä EU tekee turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyen, luo ulospäin käsitystä siitä, onko EU uskottava. Jos haetaan jotakin kauhean juhlallista ja kunnianhimoista ilman, että on kuitenkaan realistisia ja toteuttamiskelpoisia toimia, niin se ei lisää EU:n uskottavuutta, Kalli sanoo.

Kalli pitäisi myös tärkeänä, että EU-yhteistyön suunnassa otettaisiin hyvin huomioon kokonaisturvallisuus. Kansanedustajan mukaan esimerkiksi huoltovarmuuskysymyksissä voisiin tehdä enemmän yhdessä.

– Jos koronakriisi ei ole huoltovarmuuden tärkeyteen herättänyt myös muita maita, niin on ihme, Kalli toteaa.