Kuusi uutta euroedustajaa – lue täältä kaikkien Suomen meppien esittelyt
Yli puolet EU-parlamenttiin nousemassa olevista suomalaisista on Brysselin konkareita. Ehdolla olleista kymmenestä nykyisestä europarlamentaarikosta seitsemän ollaan valitsemassa uudelle viisivuotiskaudelle. Ensikertalaisia on nousemassa kuusi.
Kokoomus:
Sirpa Pietikäinen
Pietikäinen ehti olla kaksikymmentä vuotta kansanedustajana vuosina 1983–2003 ennen kuin hän päätyi EU-parlamentin jäseneksi ensimmäisen kerran vuonna 2008, kun nousi parlamentaarikoksi varasijalta.
Kotisivuillaan hän kuvaa itseään iloiseksi häjyksi, sillä on äidin puolelta pohjalainen ja isänsä puolelta karjalainen. Hän vertaa politiikkaa tiskaamiseen. Vaikka kuinka tiskaa, tiskiä tulee aina lisää, mutta jos ei koskaan tiskaa, keittiö on kaaoksessa.
– Kuten tiskaaminen, politiikka ei tule koskaan valmiiksi.
Pietikäinen, 60, on profiloitunut erityisesti ympäristö- ja eläinsuojeluasioissa. Ympäristöministerinä hän toimi vuosina 1991–1995 Esko Ahon (kesk.) hallituksessa.
Koulutukseltaan Pietikäinen on kauppatieteiden maisteri. Edellisissä eurovaaleissa viisi vuotta sitten hän sai lähes 50 000 ääntä.
Petri Sarvamaa
Yleisradion toimittajana ja Washingtonin-kirjeenvaihtajana tutuksi tullut Sarvamaa on ennen näitä vaaleja päässyt EU-parlamenttiin kahdesti varasijalta. Ensimmäisen kerran hän nousi parlamenttiin 2012, kun Ville Itälä valittiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.
Sarvamaan oma äänisaalis ei riittänyt valintaan vuonna 2014, mutta hän uusi meppipaikkansa, kun ääniharava Alexander Stubb valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi.
EU-parlamentissa Sarvamaa, 58, on profiloitunut ajamalla tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja vastustamalla ”ilmastokiimaa” ja päästörajoitusten tiukentamista.
Sarvamaan Pietarissa syntynyt isä muutti Venäjän vallankumouksen aikaan Suomeen ja asettui Joensuuhun. Hänen veljensä on ortodoksimunkki Valamon luostarissa.
Henna Virkkunen
Jyväskyläläinen Virkkunen ehti tehdä monipuolisen uran kunnallisessa ja valtakunnallisessa politiikassa ennen valintaansa europarlamenttiin vuonna 2014.
Hän nousi opetusministeriksi Matti Vanhasen (kesk.) toisessa hallituksessa ja toimi Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa liikenne- ja kuntaministerinä.
Virkkunen, 46, ei ole kirjoittanut ylioppilaaksi, vaan jätti iltalukion keskittyäkseen hevosharrastukseensa. Hän on myöhemmin opiskellut Jyväskylän yliopistossa filosofian lisensiaatiksi, pääaineenaan viestintä. Hän on myös työskennellyt viestintätoimistossa ja toimittajana Keskisuomalaisessa.
Europarlamentissa Virkkunen on ollut jäsen teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa ja kannattanut EU:lle nykyistä tiukempia ilmastotavoitteita.
Vihreät:
Heidi Hautala
Suomen kuusitoista ensimmäistä europarlamentaarikkoa valittiin kansanedustajien joukosta suoraan vuonna 1995. Tästä ensimmäisten suomalaismeppien joukosta parlamenttiin palaa todellinen kestomeppi, vihreiden Hautala. Ainoa toinen päivänpolitiikassa vielä toimiva alkumeppi on ikiliikkuja Paavo Väyrynen.
Hautala, 63, on ollut europarlamentaarikkona vuosina 1995–2003, palasi sinne 2009–2011 ja valittiin uudelleen myös vuoden 2014 vaaleissa. Hautala oli vihreiden ehdokkaana presidentinvaaleissa vuonna 2000 ja 2006. Vihreiden puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–91.
Hautala oli valtion omistajaohjauksesta vastaavana kehitysministerinä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa, mutta erosi tehtävästä puututtuaan jäänmurtajayhtiö Arctia Shippingin aikeisiin tehdä rikosilmoitus Greenpeacen mielenosoittajista.
Pitkä ura EU-parlamentissa on nostanut Hautalan yhdeksi tunnetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista suomalaisista mepeistä.
Ville Niinistö (uusi)
Vihreiden ex-puheenjohtaja Niinistö jätti eduskunnan ja lähtee seuraavaksi europarlamenttiin ajamaan ilmasto- ja koulutusasioita. 42-vuotias Niinistö on sanonut haluavansa vaikuttaa myös muun muassa EU:n läpinäkyvyyteen ja eriarvoistumiskehitykseen. Hän on toinen vihreiden komissaariehdokkaista.
Luonnon, ihmisten ja jalkapallon ystäväksi tunnustautuva Niinistö oli ympäristöministeri 2011–2014. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 2007 ja puolueensa puheenjohtaja 2011–2017.
Niinistön ministerikiireet vaihtuivat terhakkaaseen oppositiossa räksyttämiseen, kun vihreät lähti ennen aikojaan hallituksesta Fennovoiman ydinvoimaluvan takia. Hänen johdollaan vihreiden kannatus nousi ennätyksellisen korkealle.
Turkulaistaustainen Niinistö on kahden lapsen isä. Presidentti Sauli Niinistö on hänen setänsä.
SDP:
Eero Heinäluoma (uusi)
Suomalaisten puhemies Euroopassa. Tällä mainoslauseella saatteli 63-vuotias demarikonkari Heinäluoma itsensä EU-parlamenttiin.
Heinäluoman mielestä esimerkiksi kuluttajansuoja ja palkansaajien oikeudet voisivat olla enemmän esillä EU:ssa ja veloistaan tulisi jokaisen maan vastata itse.
Hän mielisi komissaariksikin, mutta SDP:ssä on tarjolla myös vahvoja naisia ehdokkaaksi.
Heinäluoma työskenteli SAK:ssa ennen siirtymistään SDP:n puoluesihteeriksi. Kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 2003 ja puolueen puheenjohtajaksi 2005. Hän kuitenkin jätti puheenjohtajuuden vuonna 2008. SDP oli kärsinyt vaalitappion ja oli myös sisäisesti jakautunut.
Heinäluoma oli valtiovarainministeri vuodet 2005–2007 ja eduskunnan puhemies 2011–2015.
Heinäluoma on kolmen lapsen isä. Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli neljä vuotta sitten. Viime vuoden marraskuussa hän avioitui Ayla Shakirin kanssa.
Miapetra Kumpula-Natri
Vaasalainen insinööri Miapetra Kumpula-Natri työskenteli EU-asioiden parissa jo ennen valintaansa EU-parlamenttiin vuonna 2014. Hän toimi Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen eri tehtävissä 1990-luvulta asti ja oli sen ensimmäinen varapuheenjohtaja vuosina 2005–08.
Ennen valintaansa eduskuntaan vuonna 2003 hän oli pääministeri Paavo Lipposen (sd.) erityisavustajana.
Kumpula-Natri oli ehdolla SDP:n puheenjohtajaksi vuonna 2008, mutta ei pärjännyt tässä kisassa Jutta Urpilaiselle. Nyt hän on Urpilaisen tavoin vahva ehdokas Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi.
Europarlamentissa Kumpula-Natri, 47, on työskennellyt paljon viestintäasioiden parissa. Hän oli neuvottelemassa ministerineuvoston kanssa puheluille ja mobiilidatalle tulevien hintakattojen säännöistä.
Perussuomalaiset
Teuvo Hakkarainen (uusi)
Hovioikeudessa kovennettu sakkotuomio kansanedustajakollegan pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta ei ole hidastanut viitasaarelaisen Hakkaraisen poliittista uraa.
59-vuotias sahayrittäjä kasvatti eduskuntavaaleissa äänisaalistaan ja nousi Keski-Suomessa äänikuninkaaksi. Nyt menestys jatkui EU-vaaleissa.
Hakkarainen nousi eduskuntaan jytkyvaaleissa 2011 ja herätti pian valintansa jälkeen huomiota kielenkäytöllään, kun hän puhui muun muassa Helsingin Sanomien haastatteluvideoilla turvapaikkaa hakevista ”neekeriukoista”.
Kansanedustajana hän on kielenkäytöllään ja alkoholinkäytöllään hankkinut ryhmältään huomautuksia ja varoituksen. Pahoinpitely- ja ahdistelutuomio juontaa juurensa eduskunnan pikkujoulujuhlintaan vuonna 2017, jolloin Hakkarainen oli juonut itsensä tukevaan humalaan.
Laura Huhtasaari (uusi)
Jyväskylän yliopistossa plagioiduksi paljastuneesta gradusta ei muodostunut rasitetta Huhtasaarelle, vaan perussuomalaisten presidenttiehdokas vuodelta 2018 jatkoi menestysputkeaan myös europarlamenttivaaleissa.
Presidentinvaaleissa hän oli kolmanneksi suosituin, Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston jälkeen. Huhtikuun eduskuntavaaleissa hän nousi Satakunnan ylivoimaiseksi ääniharavaksi lähes 13 000 äänellä.
Eduskuntavaalien edellä hän joutui Porissa uhatuksi, kun paikallinen kokoomuksen varavaltuutettu soitti juovuspäissään hätäkeskukseen ja uhkasi polttaa Huhtasaaren kotitalon.
Erityisopettajana työskennellyt Huhtasaari, 40, on perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän on ilmoittanut uskovansa Raamatun luomiskertomukseen ja kannattaa Suomen eroa EU:sta ja eurosta.
Keskusta:
Elsi Katainen
Keskustan Kataisen ura EU-parlamentissa alkoi viime vuoden maaliskuussa, kun Hannu Takkula (kesk.) siirtyi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Sitä ennen Katainen oli tullut jo kolmesti valituksi eduskuntaan Pohjois-Savosta ja Savo-Karjalasta.
Kataisen, 52, puoliso pitää Pielavedellä lypsykarjatilaa, ja Katainen on itse koulutukseltaan agrologi ja ammatillisten aineiden opettaja. EU-parlamentissa hän on toiminut maatalous- ja aluekehitysvaliokunnissa sekä niiden lisäksi kansainvälisen kaupan valiokunnassa.
Parlamenttityössään Katainen on korostanut suomalaisen maa- ja metsätalouden erityislaatua ja etua ja lobannut muun muassa eteläisen Suomen maatalouden 141-tukien jatkon puolesta. Hänen tukijoitaan esittelevällä verkkosivulla MTK on hyvin edustettuna.
Mauri Pekkarinen (uusi)
Keskustan Pekkarinen nousi Keski-Suomesta eduskuntaan vuonna 1979. Kansanedustajana hän oli yhtäjaksoisesti eli 40 vuotta tähän kevääseen asti.
Into politiikkaan ei kuitenkaan ole sammunut, vaan Pekkarinen ilmoitti lokakuussa lähtevänsä eurovaaliehdokkaaksi. Tuolloin hän huomautti, että oli aikanaan neuvottelemassa Suomen EU-jäsenyydestä ennen kuin Suomi liittyi unioniin vuonna 1995, samaan aikaan Ruotsin ja Itävallan kanssa.
Pekkarisen poliittinen ura on ollut komea; hän on ollut esimerkiksi sisäministerinä Esko Ahon (kesk.) hallituksessa 1990-luvun alkupuolella sekä molemmissa Matti Vanhasen (kesk.) hallituksissa muun muassa kauppa- ja teollisuusministerinä.
Koulutukseltaan Pekkarinen on yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta. Hänellä on neljä lasta. 71-vuotias Pekkarinen harrastaa muun muassa hiihtoa ja lenkkeilyä.
Vasemmistoliitto:
Silvia Modig (uusi)ä
Joskus äkkipäätökset kannattavat. Eduskunnasta kevään vaaleissa pudonnut Modig matkaa nyt Brysseliin, vaikka omien sanojensa mukaan päätti EU-vaaliehdokkuudestaan vasta eduskuntavaalien jälkeisenä päivänä.
Helsinkiläinen Modig ehti istua eduskunnassa kaksi kautta. Hän oli ehdolla eurovaaleissa myös vuonna 2014, jolloin vasemmistoliitto teki
Merja Kyllösen nimissä paluun EU-parlamenttiin.
42-vuotias Modig on istunut myös Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2008.
Ennen poliitikonuraa Modig teki toimittajan ja juontajan töitä sekä televisiossa että radiossa. Hän on koulutukseltaan ylioppilas.
RKP:
Nils Torvalds
Yleisradion Moskovan- ja Washingtonin-kirjeenvaihtajana toiminut Torvalds nousi EU-parlamenttiin varasijalta, kun RKP:n listoilta valittu Carl Haglund siirtyi puoluejohtajaksi ja kotimaan politiikkaan vuonna 2012. Torvalds uusi paikkansa vuoden 2014 vaaleissa.
Hän oli vuonna 2018 RKP:n presidenttiehdokkaana ja profiloitui kannattamalla Suomen liittymistä Natoon. Ääniosuus jäi 1,5 prosenttiin.
Hänen päätymisensä Naton kannattajaksi ja RKP:n edustajaksi parlamentissa kävi pitkän mutkan kautta. Nuoruudessaan Torvalds oli päätoimittajana vähemmistökommunistien Enhet-lehdessä, mutta siirtyi vähitellen liberaalin porvaripuolueen suuntaan.
Poliittisesta urastaan huolimatta Nils, 73, on omassa perhepiirissään vasta toiseksi tunnetuin Torvalds. Hänen poikansa Linus tiedetään kaikkialla maailmassa käytettävän Linux-käyttöjärjestelmän luojana.