Kurvinen Uutissuomalaiselle: Keskusta ei kannata alipalkkauksen kriminalisointia, mutta haluaa selvittää sanktioita
Ravintola-, rakennus- ja siivousaloilla paljastuneet työntekijöiden oikeuksien polkemiset ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua.
Yhdeksi keinoksi parantaa työntekijöiden asemaa on väläytelty alipalkkauksen kriminalisointia.
Uutissuomalaisen mukaan työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen uskoo, että ammattiliittojen äänioikeutta kannattaa kokeilla ja se olisi tehokas tapa puuttua epäkohtiin.
– Ammattijärjestöjen kanneoikeus olisi tehokas ja hyvä tapa puuttua epäkohtiin. Asianosaiset kun eivät uskalla riitauttaa asioita. Tämä pätee erityisesti maahanmuuttajiin mutta myös suomalaisiin, Koskinen sanoo.
Hän uskoo, etteivät työntekijät uskalla nostaa kanteita, koska he pelkäävät irtisanomista ja töiden loppumista.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan keskusta ei kannata kriminalisointia, vaan noudattaa hallitusohjelmaa sellaisenaan.
– Olemme hallitusohjelman takana. Siinä puhutaan hallinnollisista sanktioista. Se tarkoittaa sitä, että uhkasakkoja voi asettaa. Ne ovat aika kovia, Kurvinen sanoo.
Vasemmistopuolueissa alipalkkauksen kriminalisointi on puolestaan saanut kannatusta. Ay-liikkeen kanneoikeuteen on suhtautunut myönteisesti esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd.).
Opposition kokoomus ja perussuomalaiset eivät kriminalisointia kannata.
Hallitusohjelmassa sanotaan, että ”selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi”.
Jo nykyisellään aluehallintovirastot voivat määrätä työnantajille sanktioita alipalkkauksesta.
