Kurvinen: Liikunnasta puhuminen istui supersporttiselle presidentille – Lintilän mielestä rauhanvälitys ylikorostui
Keskustan kansanedustajat löysivät linjaeroja presidenttikautensa päättäneen Sauli Niinistön ja tuoreen tasavallan presidentin Alexander Stubbin puheista eduskunnalle.
Keskustan eduskuntaryhmää johtava Antti Kurvinen näkee, että Niinistön puhe oli humaani, sillä hän pohti ihmisyyden olemusta. Stubb keskittyi enemmän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
– Saa nyt nähdä, onko hänen linjansa jatkossakin se, että hän keskittyy siihen eikä ehkä arvojohtajan rooliin, Kurvinen sanoi eduskunnassa Suomenmaalle, kun presidentti oli virallisesti vaihtunut.
Kurvinen pani kuitenkin merkille, että Stubb mainitsi fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tärkeyden.
– Se oli hyvä nosto, koska pahoinvointia on Suomessa paljon. Hän on itse niin mahdottoman hyvässä kunnossa ja supersporttinen, että ehkä liikunnan maininta oli sopivaa, Kurvinen naurahtaa.
Hän muistuttaa, että presidentti Urho Kekkonenkin korosti aikanaan liikunnan tärkeyttä.
Stubb sanoi eduskunnassa, että ”panostakaamme turvallisuuden lisäksi henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin – siis kulttuuriin, sivistykseen ja liikuntaan. Ne yhdistävät meitä”.
Kansanedustaja Mika Lintilän mielestä Stubbin puhe oli korostetusti rauhanvälityspuhe.
– Jäin ehkä pohtimaan, onko rauhanvälityksestä tulossa ykkösprioriteetti presidentille. Onko sen painoarvo vähän liiankin iso? En ole ihan vakuuttunut siitä linjasta, vaikka vanha rauhanturvaaja olenkin, Lintilä sanoo.
Hän toteaa muutoksen näkyvän myös siinä, että Stubb otti kabinettiinsa rauhanvälityksen ammattilaisen.
Lintilä kuuli Stubbin puheessa vaalikampanjan nuotteja.
– Siinä oli vielä sellaisia elementtejä pitkän vaalikampanjan jälkeen.
Stubb sanoi, että Suomen on edistettävä rauhaa myös maailmalla ja jatkettava presidentti Martti Ahtisaaren perintöä.
– Aina kun meille annetaan mahdollisuus välittää rauhaa, me olemme siihen valmiita, tuore presidentti totesi.
Kurvinen pani merkille, että Sauli Niinistö halusi vielä avata kansalle asioita, joista hän ei ole aiemmin samaan tapaan puhunut. Niinistö palasi siihen, että monien mielestä Natoon olisi pitänyt hakeutua jo ajat sitten.
– Siihen ei tosin olisi ollut yksituumaisuutta, tuskin edes enemmistöä, ennen kevättä 2022. Jälkikäteen voisi todeta, että haettiin, kun se osoittautui välttämättömäksi. Samaten vaikuttaa, ettei mitään korvaamatonta kuitenkaan sitä ennen menetetty, Niinistö totesi.
Kurvinen sanoo olevansa samaa mieltä.
– Näinhän se oli, että Natolle ei aiemmin ollut kansan tukea. Jos se olisi aiemmin viety läpi, niin se olisi riitainen asia.
Kurvinen oli tyytyväinen, kun eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toivoi Stubbin jatkavan Niinistön perinteitä eduskunnan ja presidentin suorassa yhteydenpidossa.
– Stubb lupasi, että hän jatkaa sitä. Ryhmyrinä voin sanoa, että tämä on erittäin positiivinen asia. Eduskunta täytyy pitää mukana.
Keskustaedustaja Hanna Kososen mielestä Niinistön puhe oli juureva. Hänen mieleensä jäivät erityisesti viittaukset siihen, että ihmiset ovat lopulta aika samanlaisia, vaikka vuosisadat vierivät.
– Rakkaus, suru, viha, vallanhimo, nämä tunnetilat meissä pysyvät, vaikka olosuhteet siinä ympärillä voivat muuttua. Tasavallan presidentti Stubbilla oli puolestaan se näkökulmasta, että robotiikka ja tekoäly muuttavat meitä ja jopa tapaa, jolla ihmisyydestä ajattelemme, Kosonen analysoi.
Savonlinnalainen Kosonen toivoo, että Stubb muistaa koko Suomen elinvoimaisuutta kautensa aikana.
– Itäinen Suomi on viimeinkin ollut paljon keskusteluissa presidentinvaalien aikana, hän toteaa.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi kiittää puhemies Halla-ahoa ja presidentti Niinistöä siitä, että heidän puheistaan välittyi kiitollisuus kansaa kohtaan.
– Se oli todella koskettavaa. Meillä luotetaan siihen, että kansa tietää, Kemppi sanoo.
Kansanedustaja Eerikki Viljanen on myös sitä mieltä, että sekä presidentit että puhemies toivat hienosti esiin sekä historiaa että tulevaisuutta.
Kempin mielestä Stubbilla on tulevaisuuteen katsova ote.
– Toivon, että hän voi tuoda uutta toivoa ja aktiivista eteenpäin menemistä. Ilahduin myös Stubbin rauhannäkemyksistä, Kemppi kertoo.
Stubb sanoi, ettei sotaisa retoriikka saa hämärtää suomalaisten pyrkimystä rauhaan.
