Kuntatalous tekee historian huonoimman tuloksen – Kuntaliiton Timo Reina ennustaa kolmasosan kunnista kiristävän veroprosenttiaan ensi vuonna

Kuntatalous on ahdingossa, kun kustannukset kasvavat ja tulopuoli laahaa.

– Näyttää siltä, että kuntatalous tekee historian huonoimman tilikauden tuloksen tänä vuonna. Se on lähes miljardi euroa miinuksella, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

Pakkaa sotkivat osaltaan myös tulorekisterin käyttöönotto-ongelmat, joiden vuoksi Kuntaliitto joutui laskemaan kunnallisveron kertymäennustetta 400 miljoonalla eurolla.

Täksi vuodeksi veroprosenttia nosti alle 50 kuntaa Suomen 311 kunnasta. Reina ennakoi, että noin kolmasosa kunnista kiristää verotustaan ensi vuodelle.

– Veroprosenttien korottaminen on keino, jota varmasti joudutaan käyttämään.

Reina sanoo kunnallisveron tason hivuttautuneen pikkuhiljaa ylöspäin, ja hän veikkaa nousun jatkuvan.

– Muuta mahdollisuutta ei ole, ellei kuntien velvoitteista aleta merkittävästi karsimaan – ja se on poliittisesti äärimmäisen vaikeaa.

Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Reina huomauttaa sen edellyttävän sitä, että kuntatalouden alijäämää pitäisi pystyä kuromaan umpeen.

Kuntatalouden tasapainottaminen on valtion ja kuntien yhteinen haaste, joten siihen tulisi myös yhdessä tarttua ja rakentaa uskottava tasapainottamisohjelma, hän sanoo.

– Siinä tarvitaan myös kuntien tehtävien ja velvoitteiden uudelleenarviointia, joustavuuden lisäämistä niiden hoitamiseksi sekä keinoja vahvistaa tulopohjaa ja lisätä ennakoitavuutta.

Valtiovarainministeriö aloitti lokakuussa kuntien tilannekuvan valmistelun, ja ensimmäisiä tuloksia on määrä esitellä alkuvuodesta 2020.

Tavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys kuntien tilanteesta ja lähivuosien kehitysnäkymistä hallituksen päätöksenteon perustaksi.

Reinan mielestä tilannekuvan muodostaminen on ”ihan hyvä” asia, mutta hän muistuttaa, että tietoa kuntien taloudesta ja väestökehityksestä on jo paljon.

– Odotukset eivät kovin korkealla ole, että sieltä jotain uutta viisasten kiveä löytyisi.

Reinan mukaan kuntatalous on jo 2–3 miljardia pakkasella tämän vaalikauden loppuun mennessä, ellei kuntien menoja karsita tai tuloja lisätä.

Summa perustuu valtiovarainministeriön kuntatalousohjelmaan vuosille 2020–2023. Painelaskelman mukaan jopa 187 kunnan pitäisi nostaa tuloveroprosenttiaan yli kolme prosenttia vuonna 2023.

Kauhukuva tuskin toteutuu sellaisenaan, koska siinä ei huomioida kuntien päätöksiä tuloista, menoista ja sopeutustoimista.

– Kuntatalouden sopeuttamistarve on kasvanut. Se edellyttää valtion ja tietysti myös kuntien toimia, Reina korostaa.

Kuntataloudessa ei ole mitään ylimääräistä palkankorotusvaraa.

Timo Reina

Kunnissa tehdään sopeutustoimia tälläkin hetkellä. Yt-neuvotteluja käydään 40–50 kunnassa ja kuntayhtymässä.

Reina pitää kevään palkkaratkaisua merkittävänä kunnille, ja varoittaa samalla palkankorotuksista.

– Kuntataloudessa ei ole mitään ylimääräistä palkankorotusvaraa, se on selvä asia.

Reinan mukaan paljon on myös sen varassa, että hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta toteutuu.

Ensi vuonna kuntien valtionosuuksien indeksijäädytykset poistuvat.

Kunnat saavat 11,4 miljardia euroa, mikä on noin 1,1 miljardia enemmän kuin tänä vuonna.

Tästä summasta 237 miljoonaa euroa maksetaan kunnille jo tänä vuonna kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkausten päättymisen korvaamiseksi.

Reina muistuttaa, että reilu miljardi lisää ei tasapainota kuntien taloutta, vaan parhaimmillaan estää sen, ettei niiden tilanne pahene.

Jokaisen euron vastakappaleena on kustannusten kasvua, hän sanoo.

– Siinä ei ole eriä, jotka auttaisivat umpeenkuromaan kuntatalouden alijäämää.

Turun Sanomissa (29.10) syntyvyyden laskun todettiin olevan taloudellinen voitto monelle kunnalle.

Kuntaliiton teknisen laskelman perusteella nuorten palveluissa voi nimittäin säästyä enemmän rahaa kuin yli 64-vuotiaiden palveluihin kuluu vuonna 2040.

Reina myöntää, ettei velkaantuminen ei ole vain muuttotappiokuntien ongelma. Kuntien velka on 95-prosenttisesti investointivelkaa, kun joudutaan rakentamaan päiväkoteja ja kouluja sekä uusimaan kiinteistöjä, hän sanoo.

Olennaista on kuitenkin velanmaksukyky. Syntyvyyden laskusta ei voi hakea ratkaisua kuntatalouden kestävyyteen, Reina korostaa.

– Toki se saattaa alentaa käyttötalouden ja investointien kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmän päälle se on myrkkyä hyvinvointipalvelujen ja eläkkeiden rahoitukselle sekä työvoiman riittävyydelle.

– Syntyvyyden lasku on kansakunnan ja siten myös kuntien kohtalonkysymys, hän lisää.

Kunnat ovat jo pidemmän aikaa jakautuneet menestyjiin ja heikosti pärjääviin.

– Aina on poikkeuksia jotka vahvistavat säännön, mutta isossa kuvassa yli 100 000 asukkaan kunnalla menee taloudellisesti paremmin kuin kunnalla, jossa asukkaita on alle 6 000, Reina toteaa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) on kannustanut kuntia vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Reina sanoo, että kuntaliitoksen voivat auttaa yksittäisiä kuntia joissain tilanteissa, mutta perusongelmaa ne eivät ratkaise.

– Kahden, kolmen köyhän kunnan liittyminen yhteen ei tee niistä yhtä rikasta, se on selvä.

– Tällä hetkellä kuntaliitosporkkanat puuttuvat kokonaan ja sote-uudistus on auki. Ne varmasti osaltaan vaikuttavat siihen, ettei liitospohdintoja ole vireillä.