Kuntapäättäjistä tulee entistä vahvemmin koulutuksen vartijoita
Kuinka suurta kuntahallintoa tarvitaan päättämään yhden koulun toiminnasta, pohtii Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Tulevan sote-uudistuksen jälkeen koulutus ja varhaiskasvatus muodostavat yli puolet kuntien tehtävistä.
OAJ:n lukuvuoden avausinfossa puheenjohtaja Olli Luukkainen peräänkuuluttaa rakennemuutosta kuntiin. OAJ:n mukaan Suomessa on 58 kuntaa, joissa toimii vain yksi koulu. Alle 5 000 asukkaan kuntia on yhteensä 134, ja niissä on keskimäärin kaksi koulua.
– Voi todeta, että pienimpien kuntien yleishallintoon menee lähes 80 miljoonaa euroa vuodessa. Jos niiden tehtävänä on käytännössä yhden koulun pyörittäminen, niin en tiedä, onko siinä hirveästi järkeä, Luukkainen ihmettelee.
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta kertoo STT:lle puhelimitse, että nykyisellään kunnissa tehdään yhteistyötä koulutuksessa esimerkiksi niin, että pienen kunnan oppilaat menevät yläkouluun suurempaan naapurikuntaan. Päätöksenteko koulutuksesta säilyy kuitenkin jokaisella kunnalla itsellään.
Päivärinta arvioi, että valmistautuminen sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan on suurilta osin kesken.
– Ehkä suurimmassa osassa kuntia ei ole oikein herätty tulevaisuuden kunnan pohdintaan. Valtuuston kokoa kunnat joutuvat miettimään kuntalain muutoksen takia, mutta ehkä ei ole vielä niin pitkälle ajateltu lautakuntajärjestelmää ja muuta, Päivärinta pohtii.
OAJ:n Luukkainen huomauttaa, että kuntapäättäjille jää paljon päätösvaltaa koulutusasioissa, koska lainsäädäntö koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta on väljä.
OAJ näkee tulevat kuntavaalit ennen muuta koulutusvaaleina. Luukkainen on huolissaan, riittääkö koulutusasioista kiinnostuneita kunnianhimoisia poliitikkoja kuntien valtuustoihin.
Riittääkö koulutusasioista kiinnostuneita kunnianhimoisia poliitikkoja kuntien valtuustoihin?
Olli Luukkainen
– Meitä todella kiinnostaa, millaista väkeä sinne valitaan. Ettei vaan kävisi niin, että ne, jotka haluavat politiikassa eteenpäin hakeutuvat suurten rahojen ääreen maakuntahallintoon, Luukkainen pohtii.
Luukkaisen mukaan kuntien asenne vaikuttaa koulutuspalvelujen laatuun merkittävästi. Hän esittelee esimerkkinä nimetöntä vertailua neljästä keskikokoisesta suomalaiskunnasta. Vertailussa eri kuntien perusopetukseen laittamassa ylimääräisessä rahassa on jopa tuhannen euron ero oppilasta kohden vuodessa.
Muutoksia koulumaailmassa on tiedossa jo tulevina viikkoina, kun perusopetuksessa ja lukiossa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat. OAJ:n Luukkaisen mukaan uusi opetussuunnitelma ohjaa koulutusta kannustamaan lapsia ja opiskelijoita ajattelemaan sekä tekemään itse.
– Sen suhteen on iso asia, minkä kokoisia oppilasryhmät ovat, että siellä voidaan oikeasti ottaa kaikentasoiset oppilaat huomioon.
