Kuntaliitto kaipaa perusopetukseen joustoja kouluverkon harvetessa – Suomesta katosi 2010-luvulla joka viides peruskoulu, ja ilmiö koskee myös suuria kaupunkeja
Kuntaliitto kaipaa perusopetukseen useita joustoja, jotta suomalaisen kouluverkon kattavuus voitaisiin turvata syntyvyyden laskusta ja muuttoliikkeestä huolimatta.
Liiton hyvinvointi ja sivistys -yksikköä johtavan Terhi Päivärinnan mukaan on jopa aiheellista kysyä, vastaako peruskoulu enää nykypäivän tarpeita.
– Toimintaympäristö on aivan toinen kuin 1970-luvulla, jolloin peruskoulu on luotu, Päivärinta sanoo STT:lle.
Päivärinta ei ole ainoa, joka pohtii järjestelmätason muutoksen tarvetta. Siihen otti kantaa myös koulutuspoliittinen selonteko, jonka hallitus antoi eduskunnalle viime kuussa.
Selonteko kartoittaa suomalaisen koulutusjärjestelmän näkymiä eskarista yliopistoon. Peruskoulujen osalta se ehdotti rahoitusjärjestelmän kokonaismuutosta niin, että esimerkiksi väestökehityksen vaikutukset otettaisiin paremmin huomioon.
Opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä korostaa, että kyseessä on esitys.
– Rahoitusjärjestelmän muutokset ovat valmistelultaan vaativia ja aikaa vieviä, hän sanoo.
Karjalainen vastasi kiireisiin vedoten STT:lle sähköpostilla.
Kuntaliiton Päivärinta kutsuu linjausta rahoitusuudistuksesta kauniiksi, mutta odottaa yhä tietoa, miten se toteutuisi.
Erityisesti hän peräänkuuluttaa perusrahoituksen turvaamista. Se olisi tärkeää Kuntaliiton kaipaamien joustojen kannalta, sillä perusrahoitusta kunnat voisivat käyttää vapaasti omien olosuhteidensa pohjalta. Sitä myös selonteossa painotetaan kohdennettujen avustushakujen sijaan.
– Siellä puhutaan, että perusrahoitusta pitää vahvistaa, mutta niin puhuttiin myös edellisten eduskuntavaalien aikaan. Miten kävi? Ei vahvistettu, Päivärinta sanoo.
Kunnille tarjottavista joustoista Päivärinta nostaa esille toiveen siitä, ettei opettajakohtaista oppilasmäärää määriteltäisi liian tiukasti. Hän myös kysyy, tulisiko kaikilla kunnilla olla samat velvoitteet esimerkiksi perusopetuksen järjestämiseen. Samansuuntainen ajatus nousi esille Kalevi Sorsa -säätiön viime kuussa julkaisemassa Eriarvoisuuksien Suomi -raportissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Karjalainen ei suoraan kommentoi ajatusta, että opetuksen järjestäminen ei olisi kaikkien kuntien tehtävä.
– Väestökehitys huomioiden on toki hyvä pidemmällä aikavälillä tarkastella erilaisia kestäviä tapoja järjestää koulutus ja opetus niin, että koulutuksellinen tasa-arvo voidaan turvata koko maassa, hän sanoo.
Erääksi maaseudun perusopetuksen oljenkorreksi on julkisuudessa väläytelty etäopetusta. Päivärinta haluaa, että kunnat voisivat hyödyntää etäopetusta myös normaalioloissa. Koronapandemian aikana sen käyttö peruskouluissa on vaatinut lakimuutosta.
Kuntaliitto on kaivannut etäopetusta pienten paikkakuntien avuksi aiemminkin. Päivärinta myöntää, että peruskouluikäisille lapsille etäopetus voi olla raskasta, mutta vetoaa samaan aikaan myös pitkien koulumatkojen osalta.
– Sitä pitäisi pohtia, mitkä reunaehdot voisivat olla. Kukaan ei kuitenkaan pohdi, että oltaisiin viikkotolkulla etäopetuksessa, hän sanoo.
Aiempien kokemusten perusteella hän arvelee, että jo etäopetuksen käytön selvittämiseen suhtaudutaan opetus- ja kulttuuriministeriössä tiukan kielteisesti. Ministeriön Karjalainen ei lämpenekään ajatukselle. Hän huomauttaa korona-ajan kokemusten perusteella, että etäopetuksessa oppilaiden eriarvoisuus kasvaa lähiopetukseen verrattuna.
– Etäopetuksen haasteena on ollut muun muassa oppilaiden tuen järjestäminen, Karjalainen sanoo.
Perusopetuksen kasvatus- ja koulutustehtävä onnistuu hänen mukaansa parhaiten lähiopetuksessa. Hän lisää, että etäopetusta hyödynnetään nykyisellään jo kielten ja katsomusaineiden opetuksessa.
Kaupungistumisen hallitsemassa Suomessa myös peruskoulujen suuri trendi on keskittyminen.
Suomessa on runsaat 2 000 peruskoulua. Viime vuosikymmenellä niiden määrä väheni viidenneksellä, keskimäärin noin 60 kappaleella vuodessa. Kehityksen odotetaan jatkuvan samankaltaisena.
– Suurimmissakin kaupungeissa syntyvyys laskee, mutta muuttoliike tasaa kehitystä. Tämä tulee suuresti vaikuttamaan kuntiin ja perusopetukseen, Terhi Päivärinta sanoo.
Kouluverkoston harveneminen ei koske vain harvaan asuttuja alueita. Tilastokeskuksen yliaktuaari Miia Huomo nosti viime kuussa julkaistussa blogikirjoituksessa esille, että peruskoulujen yhdistämisiä tehtiin eniten Helsingissä.
– Taloudelliset syyt lienevät syy koulujen vähentymiseen myös suuremmissa kaupungeissa, Huomo arvioi STT:lle.
Päivärinta peräänkuuluttaa toimia valtiolta, mutta kehottaa myös ensi kuun vaaleissa valittavia kunnanvaltuustoja katsomaan totuutta silmiin. Hän kehottaa niitä pohtimaan eri yhteistyön muotoja.
– Pystytäänkö tekemään yhteistyötä naapurikunnan tai -kuntien kanssa ilman, että puhutaan kuntaliitoksista?
Yksityiskouluista Päivärinta ei odota apua pienten kuntien tukalaan tilanteeseen. Hän huomauttaa, ettei yksityiskouluilla ole velvollisuutta järjestää opetusta niin kuin kunnilla on.
– Pääkaupunkiseudulla niillä on varmaan täydentävä vaikutus, mutten tiedä miten se olisi ratkaisu esimerkiksi eriytyneeseen väestörakenteeseen.
Ministeriön Tommi Karjalainen puolestaan arvioi, että ministeriön rahoittamasta ja Kuntaliiton vetämästä Koulutus palveluna -hankkeesta on jo saatu hyviä kokemuksia kuntien välisestä yhteistyöstä. Myös Tilastokeskuksen Huomo toivoo kuntien välisestä yhteistyöstä apua kouluverkon ylläpitämiseen.
– Toivottavasti sekin paranisi tulevaisuudessa, sillä joidenkin oppilaiden kohdalla lähin koulu voi olla naapurikunnan puolella, Huomo sanoo.